Avainsanat

Sukututkimuskiinnostukseni koskettelee Mellin-suvun kohdalla nimenomaan sen aatelitonta osaa.  Vapaaherrallinen Mellin-suku on vaikuttanut mm. Akaalla ja Kangasalla. Porvarillisempien  Mellin-sukujen juuret  ja sukuhaarat ovat löydettävissä eri puolilta maata ainakin seuraavasti.

Helsingin seudulta löytyvät kultaseppä Roland Mellinin jälkeläiset. Roland Mellin (1803-1871) oli Ruotsissa Nyköpingissä syntynyt, sittemmin Helsingissä toiminut kultaseppämestari, jonka maineikkaan verstaan toimintaa jatkoi hänen poikansa, kultaseppämestari Otto Roland Mellin (1834-1907). Tätä sukua en ole lainkaan tutkinut.

Toinen kultaseppä oli Carl Jacob Mellin, joka saapui Tukholmasta Oulun kaupunkiin sen jälkeen kun kaupungin tuolloinen kultaseppämestari, niin ikään ruotsalainen Johan Collin oli kuollut helmikuussa 1736. Carl Jacob otti hoitoonsa edeltäjänsä työkentän ja avioitui tämän lesken Elisabeth Mikaelintytär Wacklinin (muotokuvamaalari Isak Waclinin sisar) kanssa vuonna 1737. Nimenomaan tämä oululainen Mellin-suku on tutkimuksessa kiinnostuksen kohteeni. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Carl Jacob oli Stora Malmin seurakunnan kappalaisen Jonas Mellinin ja vaimonsa Eva Maria Mildhin poika.

Carl Jacob Mellinin kultasepänleimat

Haukiputaalla ja Iissä Oulun lähellä vaikutti myös komissiomaanmittari Mårten Johansson Mellin, joka oli syntynyt 1736 Lövångerissa, Ruotsissa. Hän toimi Pohjanmaan maanmittarina vuodesta 1759 alkaen.

Myös Mårtenin nuorempi veli Mattias Mellin, syntynyt 1744, oli maanmittari ja teki virkauransa Kuopiossa, jonne hän muutti 24-vuotiaana vuonna 1768. Kahden vuoden kuluttua hän avioitui Charlotta Argillanderin kanssa. Parin pojista tuli sotilaita ja tytär Helena Catharina oli myöhemmin Lemin kirkkoherra Johan Gabriel Lundanin puoliso. Näiden maanmittareiden jälkeläisiä ja esi-isiä on tietokannassani melkoinen määrä, vaikkakaan en suoraa yhteyttä Oulun Carl Jacobiin ole löytänyt.

Mats Johansson Mellinin allekirjoitus

Sukunimeä on myös otettu käyttöön ilman sen ilmeisempiä liityntöjä sukuun. Torniossa asuva työmies Matts Majava (s. 1818) ottaa nimekseen myöhemmin  Mellin, ja hänen molemmat poikansa jatkoivat nimeä. Toisesta pojasta Petter Oscarista tuli myös kultaseppä, joka leimasi Haaparannassa 1878-1886, muutti Nederkalixiin, jossa asui 1886-1893, ja lopulta palasi Tornioon tammikuussa 1896 ollen ”leski, kahdella lapsella”.

Helsingin pitäjän koulumestarina oli pitkään Wilhelm Mellin. Jyväskylän Lyseon matrikkelin tietojen mukaan Wilhelm Mellin (kirjassa Melin) on ollut siellä ala-alkeiskoulun oppilaana. Wilhelm on syntynyt Jyväskylän kappelissa 27.1.1835, vanhemmat talollinen Matti Juhonpoika ja Anna Elisabet Joonaantytär, Keljon Sulkulan Hanhimäestä. Wilhelm erosi 1850 käyden sitten Kuopion yläalkeiskoulua ja lukiota vuoteen 1856. Hän toimi opettajana Helsingin pitäjän kirkonkylän ruotsinkielisessä kansakoulusta vuodesta 1859, eläkkeelle 1895 ja kuoli Helsingin pitäjässä 1911. Puoliso Hilda Fredrika Åman  kuoli 1903. Wilhelm ei näytä olevan sukua Kuopion Mellineille, vaikka juuret samoille kylille vievätkin.

Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/historia/kouluetu.html

Kirkonkylän koulun oppilaita.
Mm. kirjassa Lauri Leppänen: Kotiseutuni Vantaa s. 89 kerrotaan kuvan olevan vuodelta 1870. Holger Markelin on kuitenkin sitä mieltä, että kuva on vuodelta 1890, sillä hänen isänsä Albert Markelin (s. 1881) on yksi takarivin pojista ja Stellbergin poika istuu alarivillä toisena vasemmalta.  Koulumestari Wilhelm Mellin on kuvan keskellä edessään tummassa hatussaan vaimonsa Hilda ja valkeaan esiliinaan pukeutunut keittäjätär. Oikeassa laidassa olevat kunnan hoidokit erottuvat hyvin, sillä heiltä on täivaaran takia hiukset kynitty.

Hämeenlinnassa asui karvari Henrik Eriksson Mellin, joka avioitui siellä karvari Gröndahlin lesken Beatan (os. Stenbäck/Stenbeck) kanssa. Heidät vihittiin 2.2.1823 ja samana vuonna syntyi heidän ainut tunnettu lapsensa, Sophia Anna 11.5.1823. Karvarinkisäälli Henrik Mellin oli syntynyt Orivedellä 1798 ja tullut Turusta 1822.

Oriveden syntyneissä löytyy sopiva Henrik Eriksson, lähtöisin Porvola Alanen-nimisestä talosta.  Nimi Mellin lienee otettu Turussa ja saattaa liittyä Orivedellä olevaan Mellin kylään, joka on lähellä Porvolaa. Porvola kuuluu nykyään Juupajoen kuntaan.

Lisäksi Mellin-nimisiä on vaikuttanut ainakin Porissa, Turussa ja Raahessa, mutta nämä ovat vielä suurelta osalta tutkimatta.

Vaikka Mellin sukunimenä ei ole kovin yleinen, on näiden monien erillisten sukujen selvittäminen tietysti aikaavievää puuhaa, sillä sukututkimus on kuin palapeliä: jotta pystyisi sijoittamaan esiin tulleet henkilöt oikeisiin paikkoihinsa sukupuihin, ei useinkaan riitä se, että tutkii vain sitä kaikkein ominta ja läheisintä sukuhaaraa. Viime viikolla viimeksi ilmestyi historiallisesta sanomalehtikirjastosta esille tähän saakka täysin tuntematon Mellin, vieläpä Oulusta, joten salapoliisityötä riittää.

Lähteitä:

Rippikirjoja mm. Kuopio maasrk ja kaupunkisrk, Oulu, Tornio, Orivesi ym.ym. Tarkemmat viitteet pyydettäessä.

Jyväskylän lyseon satavuotismatrikkelit. Jyväskylä 1958. Toim.Olavi Wanne.

Förbindelserna mellan Öster- och Västerbotten i genealogisk belysning. Grosshandlande SVANTE LUNDELL, Skellefteå. Genos 30(1959), s. 93-103

http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/historia/kouluetu.html

Mainokset