Esineitä ennen meitä: Kappalaisen piippuhylly

Avainsanat

Esineet, Kainuu

Kesällä ehtii vaikka kotiseutumuseoon. Minäkin pistäydyin lomamatkalla kotiseudulla Paltamon kotiseutumuseossa, jossa erityisen kiinnostuksen kohteena oli yksi esine.

Tässä piippuhyllyssä on Ristijärven kappalainen Jonas Mellin (s. 1784, k. 1850) säilyttänyt piippujaan ja tupakkaansa. Hyllyyn on helppo kuvitella pitkävartisia liitupiippuja, ja alalaatikossa lienee säilytetty irtotupakkaa vaikkapa nahkaisessa pussissa.

Hylly on ajan saatossa kärsinyt, sillä toinen laatikko puuttuu ja yläreunan koristeet ovat hieman rikki. Hylly on ollut museon tietojen mukaan pappilassa ainakin  vielä 1835  Mellinin käytössä, mutta näyttäisi olevan vanhempaa laatua. Se on korkeudeltaan melkein metrin ja vaalea väritys viittaisi kustavilaiseen aikaan. Myöhemmät piippuhyllyt olivat usein ruskeita ja pienempiä sekä sirompia. Pitkät letkuvartiset ja hopeahelaiset piiput tulivat muotiin 1800-luvun alussa, joten hylly ajoittunee siis noin vuosiin 1800-1820?.

Tämän hyllyn on museoon lahjoittanut isoisoäitini, joka oli kappalaisen tyttären pojantytär. Koska suvun tämä haara on ”rahvaaseen vajonnut”, vain vähän pappilan muuta esineistöä on enää tallessa tai tiedossani.

Kappalaisen pappilan rakentamiseen liittyy myös kiintoisa tarina, josta Kaarlo Arfmann kirjoittaa Ristijärven historiassa. Joulukuussa 1817 Mellin asettui hoitamaan virkaansa Ristijärvellä. Mellinin alkuvuosien näkyvin asia oli uuden pappilan rakentamisesta syntynyt kiista, joka avaa mielenkiintoisia näkymiä ajan elämänmenoon. Jonas Mellin ei edeltäjänsä tavoin tyytynyt Tololan, kappalaisen pappilan vanhoihin rakennuksiin, vaan piti niitä aivan ala-arvoisena.  Siksi tilalle oli saatava virkataloista annettujen ohjeiden mukainen ”karakterirakennus”.

Ristijärveläiset eivät kuitenkaan pitäneet uutta pappilaa tarpeellisena ja viivyttivät rakentamista parhaansa mukaan. Kiista johti maaherran käskystä katselmusoikeuden koollekutsumiseen, joka istunnossaan totesi miltei kaikkien Tololan rakennusten olevan surkeassa kunnossa. Pihan itäsivulla oli suuri pirtti, ja sitä vastapäätä kaksi kamaria. Järven puoleisella sivulla oli toinen aivan rappeutunut kolmihuoneinen asuinrakennus. Myös pellot todettiin kivisiksi.

Katselmusoikeus velvoitti seurakuntalaiset kunnostamaan pappilan parempikuntoisen rakennuksen ja purettavan huonokuntoisemman tilalle rakentamaan jo seuraavaan kesään mennessä vesikattoon saakka Mellinin vaatiman 16 metriä pitkän ja yli 9 metriä leveän ”paraatirakennuksen”. Mellin joutui vuoden kuluttua kääntymään asiassa uudelleen maaherran puoleen, sillä rakennuttamista ei ollut aloitettu ja Mellin kirjoitti ”odottavansa vaimon ja kuuden lapsen ympäröimänä kauhulla kylmän talven tuloa”. Monien mutkien ja käsittelyjen kautta uusi pappila alkoi kohota vasta keväällä 1823 ja rakennus viimeisteltiin seuraavana kesänä, jolloin kappalainen perheineen sinne muutti. Tilaa tarvittiinkin, sillä kaiken kaikkiaan kappalaisella oli elätettävänään vaimo, 12 lasta sekä vanha ja sokeutunut äiti.

Tämä kuva kappalaisen pappilasta lienee otettu 1930-luvulla. Talo on nykyisin yksityisomistuksessa.

Perhe:

I  Jonas Jonaksenpoika Mellin
Kappalainen, s. 28.10. 1784 Oulu, k. 23.8. 1850 Ristijärvi, kuolinsyy hukkui.

Vanhemmat: Jonas Mellin, oululainen tullimies ja Elisabet Margaretha (Elsa Greta) Paulintytär Korhonen, Mellin.

Isovanhemmat oululainen kultaseppämestari Carl Jacob Mellin ja postimestarin tytär Elisabeth Mikaelintytär Wacklin, myöh. Collin, Mellin.

Opiskeli Turussa, ylioppilas 1806, vihitty papiksi 1809. Pappina Oulussa, Puolangalla ja Suomussalmella. Ristijärven kappalainen vuodesta 1817 vuoteen 1850.

Puoliso: Vihitty 23.2. 1812 Oulu Carin (Catharina) Margaretha Svanberg, Mellin.
s. 22.3. 1796 Oulu, k. 1.5. 1835 Ristijärvi.
Vanhemmat: Carl Jacobinpoika Svanberg, Plokintekijä, sorvari, s. 1.4. 1770, k. 16.9. 1827 Oulun tuomiokirkkosrk. Helena Hellström (Hällström), Svanberg, s. noin 1.3. 1770, k. 23.5. 1853 Oulu kaupunkisrk. Vihitty 9.6.1793 Oulu tuomiokirkkosrk.

Lapset:
Catharina Margareta Jonaksentytär Mellin, s. 11.3. 1812 Oulu, k. 20.5. 1833 Ristijärvi, kuolinsyy lavantauti
Jonas Jonaksenpoika Mellin, Nimismies (kronolänsman), s. 14.6. 1814 Suomussalmi Vuokki, k. 19.3. 1874 Raahe, haudattu 25.3. 1874 Raahe, kuolinsyy keuhkoinfektio
Engel Augusta Jonaksentytär Mellin, Erwast, s. 10.4. 1816 Suomussalmi Vuokki, k. 17.3. 1898 Pyhäjoki
Johan Fredrik Jonaksenpoika Mellin, Sorvaaja Oulussa, s. 7.5. 1818 Ristijärvi, k. 14.6. 1856 Oulu Tuomiokrksrk, kuolinsyy håll
Oscar Alexander Jonaksenpoika Mellin, Hyrynsalmen kruununnimismies, s. 27.2. 1820 Ristijärvi, k. 17.9. 1848 Ristijärvi
August Jonaksenpoika Mellin, Perämies, s. 14.4. 1822 Ristijärvi, k. 1905 New Orleans
Adolf Jonaksenpoika Mellin, s. 9.12. 1823 Ristijärvi, k. 1847 merillä, haudattu 31.1. 1847 Oulu, kuolinsyy hukkui ulkomailla
Robert Jonaksenpoika Mellin, Kappalainen, s. 17.4. 1826 Ristijärvi, k. 13.3. 1880 Kempele nro 14 Ollilan talo
Karolina Fredrika Jonaksentytär Mellin, Rajander, Keränen, s. 11.7. 1828 Ristijärvi
Anna Helena Jonaksentytär Mellin, Mikkonen, s. 15.4. 1830 Ristijärvi, k. 22.4. 1893 Ristijärvi 31 Mikkola
Gustav (Kusti) Jonaksenpoika Mellin, Itsellinen, s. 28.5. 1832 Ristijärvi, k. 28.9. 1899 Paltamo Mieslahti
Jacob Emanuel Jonaksenpoika Mellin, s. 2.3. 1835 Ristijärvi, k. 15.1. 1839, Ristijärvi

Lähteitä:

Arffman, Kaarlo (2004). Ristijärveläisen uskon historia. Teoksessa Turpeinen Oiva, Arffman Kaarlo, Oikarinen Eero:Ristijärven historia.  Gummerus.

Pulkkinen Salomo: Ristijärven muistoja ja kuvauksia. II laajennettu painos. Paltamon kirjapaino 1998.

Åbo Erke-Stifs Matrikkel (1840). Toimittanut Constantin Törnudd. Turku, J.C. Frenckell & Son.

Åbo Stifts Herdaminne (1834). Toimittanut Carl Henrik Strandberg. Turku.

Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.  http://www.matrikkeli.helsinki.fi

Helsingfors Tidningar 5.7.1851. Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890.  http://digi.lib.helsinki.fi/index.html

Finlands Allmänna Tidning nro 121, 27.5.1835. Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890.  http://digi.lib.helsinki.fi/index.html

Hiski tietokannat Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo. http://www.genealogia.fi

Ristijärven ja Paltamon rippikirjat useilta vuosilta. http://www.sukuhistoria.fi ja http://www.narc.fi

Mainokset

Postimestari Wacklinin varhaiset vaiheet

Avainsanat

Oulu, Wacklin

Kesämökin kuistille ilmestyi laatikollinen vanhoja sukututkimuslehtiä setäni varastosta, kiitos siitä! Lehtien sisällysluetteloita hellepäivänä selaillessani osui haaviin kaksi pientä artikkelia, jotka johtivat oululaisen postimestari Mikael Wacklinin jäljille.

Aikaisemmin yleiseksi muodostunut käsitys on ollut, että postimestari olisi lähtöisin Pielaveden Vakkolan talosta. Ilja Kokkonen valaisi kuitenkin uudempaa näkökantaa asiaan SukuForumissa 2007 . Hänen mukaansa Pielaveden historiaa tutkineet eivät ole löytäneet mitään Vakkolan taloa. Pielavedeltä tunnetaan kuitenkin aivan 1700-luvun alusta lukkari nimeltä Mikael Waickenius, joka sitten 1700-luvun alkuvuosina katoaa Pielaveden kirjoista. Hän kirjoittaa:

”Jo Pielaveden ja Keiteleen historian I osassa on arveltu, että tämä Mikael olisi pielavetisen Rytkösten suvun poikia. Uudessa Rytkösten sukukirjassa (Rytkösiä sukupolvesta toiseen 2006) tämä Mikael on sukututkija Arvo Korpelaan nojautuen katsottu varakkaan pielavetisen isännän ja kuudennusmiehen Juho Matinpoika Rytkösen n. vuonna 1675 syntyneeksi Mikko-pojaksi. Nimi Wacklin/Waickenius olisi hankittu Oulussa eikä liittyisi mitenkään aikaisempaan nimeen tai talonnimeen”.

Olen yrittänyt selvittää postimestarin perheen alkutaipaleita ennenkin, sillä hänen tyttärensä Elisabetin (esiäitini) syntymäaikaa en vielä ole onnistunut löytämään. Sedän tuoma lehtinippu vei taas pari askelta lähemmäksi arvoituksen ratkaisua, sillä niistä selvisi missä postimestarin perhe oleskeli 1700-luvun alkuvuosina.

Tässä siis hahmotelmaa postimestarin perheen alkutaipaleesta:

1694

Mikko Rytkönen Pielavedeltä muutti Ouluun  ja työskenteli siellä mahdollisesti kauppa-alalla.

1703-1706

Toimi Pielavedellä  lukkarina. Sara Wacklinin kirjan ”Satanen muistelmaa Pohjanmaalta” mukaan Mikael palasi Oulusta joksikin aikaa takaisin Pielavedelle lukkariksi. Pielavedeltä tunnetaankin aivan 1700-luvun alusta lukkari nimeltä Mikael Waickenius, joka sitten 1700-luvun alkuvuosina katoaa Pielaveden kirjoista.

Avioitui ennen vuotta 1703 Helena Zachariaantytär Paldanian (s. 1682 Iisalmessa) kanssa. Ensimmäinen lapsi  Zachris syntyy 1703 ja seuraava Johan 1705 Pielavedellä.

Noin 1706-1707

Perhe muutti Ouluun.  Lapsia syntyy lisää:  Samuel 1710 Oulu,  Elisabet (vuosi tuntematon, todennäk. ennen 1707)

1712 Mikael Wacklin mainitaan  kinkerikirjassa vaimonsa, tämän Samuel-veljen, Anna-siskon ja rengin kanssa asuvaksi Oulussa.

1714 – 1719

Suuri Pohjan sota siirtyi Suomen alueelle vuoden 1709 aikana. Venäläiset miehittivät Oulun 27.11.1714 ja Tornion seuraavan vuoden helmikuussa. Väki siirtyi sotatoimien edellä pakolaisiksi Ruotsiin joko meren yli tai Pohjanlahden ympäri  Länsipohjaan.  Oulun seudulla taisteltiin vielä 1719 ja 1720.Suomalaisia isonvihan pakolaisia on ollut Ruotsissa melkoisia määriä, arviot vaihtelevat välillä 10 000 – 20.000. Länsipohjassa heitä arvellaan olleen noin 8.000.Rauha tehtiin syksyllä 1721 ja asukkaat alkoivat palata kotikaupunkiinsa.

Sukulehtien artikkeleista kävi ilmi, että postimestari perheineen  (monen muun oululaisen tavoin) oli vihollista karussa Ruotsissa. Tätä hypoteesia olin ennenkin tuloksetta tutkaillut, mutta ajatuksella, että pakotie olisi vienyt Tukholmaan saakka.

Niin ei kuitenkaan ollut, vaan Mikael Wacklin mainitaan vaimoineen 1715 Råneån (noin 100 km Torniosta länteen) kinkerikuulutuskirjassa. Perhettä ei mainita pakolaisten joukossa enää 1716. Matka lienee jatkunut hieman etelämmäksi, sillä:

4.11.1717 kastettiin Piteån maaseurakunnassa Mikael Wacklinin ja Helena Paldaniuksen poika Mikael. Kummina tuttuja oululaisnimiä: Arfvolander, Estlander, Bonsdorff sekä äidin sisko Anna Paldania.

Grapen mukaan Wacklin sai postimestarin valtakirjan Ouluun  14.10.1717, mutta muutti Ouluun vasta 1719.

Nuorimmat lapset ovat syntyneet Oulussa, taidemaalari  Isak 1721,  Helena 1722 ja Anna 1724.

Tuo postimestari oli muutenkin vekkuli tyyppi, vaikutti kolmen poikansa kanssa tuon ajan yltiöpietistisessä liikkeessä, mutta sai toisaalta maaherralta nuhteita siitä, että hoiteli virkatehtäviään ”sumussa ja humussa”….. Siksipä hän ansaitsee vielä toisen postauksen lähiaikoina.

Mikael Mikaelinpojasta maalattu muotokuva vuodelta 1755. Tekijä veli Isak. Mikael Mikaelinpoika oli oululainen kauppias ja laivanvarustaja.

Perhe:

Taulu 1
I  Mikael Wacklin (alkujaan Rytkönen)
Postimestari, s. 1678 Pielavesi, k. 21.4. 1737 Oulu.

Puoliso: Vihitty noin 1700- 1703
Helena (Elsa) Zachariaantytär Paldanius, Wacklin
s. 1682 Iisalmi, k. 13.5. 1759 Oulu.
Vanhemmat: Zacharias Samuelsson Paldanius, Pitäjänkirjuri Iisalmella alk. 1678, s. 1645, k. 1690 Kuopio? ja Helena Isakintytär Sinius, Paldanius, s. 1655.

Lapset:
Zacharias Mikaelinpoika Wacklin, s. 1703 Pielavesi, k. 4.5.1772 Oulu
Johan Mikaelinpoika Wacklin, s. 1705 Pielavesi, k. 1.10.1766
Samuel Mikaelinpoika Wacklin, s. 1710 Oulu, k. 19.11.1780 Laihia
Elisabet Mikaelintytär Wacklin, Mellin, Collin, s. ?? k. 11.1754 Oulu
Michael Mikaelinpoika Wacklin, s. 11.1717 Piteå, k. 13.9.1763 Oulu
Isak (Isaac) Mikaelinpoika Wacklin, s. 1721 Oulu, k. 10.9.1758 Tukholma
Helena Mikaelintytär Wacklin, s. 29.8. 1722 Oulu, k. 1723 Oulu
Anna Mikaelintytär Wacklin, s. 23.1. 1724 Oulu, k. 29.3.1782 Oulu

Lähteet:

Mäkitalo Juhani: Ison vihan pakolaisia Pohjanmaalta ja Torniosta Ruotsiin sekä Tervolaan. Oulun sukututkija 1994:1, s. 13-15.

Nyholm Leo: Sursillin suku. Tillägg och rättelser. Genos1995:2, s. 71-81.

Uusia pakolaisluetteloita isonvihan ajoilta, Fil.lis. Voitto Ahonen, Vantaa, Genos 59(1988), s. 5-17.

AD Online: Piteå landsförsamling Födelse- och dopbok 1714-1756, alkuper. sivu 15 ja Råneå Husförförslängd 1993-1719, alkuper. sivu 155.

Bergholm, Kari. Sinius. Genos 25(1954), s. 106-118.

Oulu Tuomiokirkkoseurakunta kinkerikirja, 1712-1712 IK135-136 I Aa:1 Kuva 44

Pekka Rossin sukututkimus http://www.rossi.se

Grape: Postkontor och Postmästare

Luukko, Armas: Österbottens borgerskap under 1600-talet

Gustav Henrik Mellin

Avainsanat

Mellin, Ruotsi

Kaisa Kyläkoski kirjoitti kiinnostavassa blogissaan kirjailijasta, josta ei ollut koskaan kuullutkaan. Kyseessä oli Gustav Henrik Mellin, tuttu nimi omasta sukututkimuksestani.

Gustav Henrik oli syntynyt Revonlahdella ja muuttanut Suomen Sodan jälkeen Ruotsiin, missä varhain orvoksi jääneen pojan kasvatuksesta huolehti runoilija-piispa Frans Mikael Franzén.  Aikuistuttuaan Gustav Henrik toimi ensin Tukholmassa Klaran seurakunnan apupappina ja Freja-lehden toimittajana. Myöhemmin hän siirtyi Norra Wramin seurakuntaan.

Gustav Henrik oli myös pikkuserkkunsa oululaisen kirjailijattaren Sara Wacklinin holhooja tämän oleskellessa Tukholmassa. Sara kirjoittaakin Gustav Henrikin elämästä oman aikansa kohukirjassa Satanen muistelmia Pohjanmaalta.

Gustaf Henrik oli tuottoisa kirjailija, jonka jälkeenjääneitä papereita on Tukholman kuninkaallisen kirjaston kokoelmissa. Niitä olisi toivottavasti joskus mahdollisuus päästä tutkimaan.

Perhe:

I  Gustaf Henrik Mellin, Novellikirjailija, pappi, s. 1803 Revonlahti, k. 02.8. 1876 Bjuv Norra Vram, Ruotsi.

Puoliso: Vihitty 22.4. 1844 Tukholma (Henrietta) Sofia Gyllenram, Mellin, s. 18.12. 1810 Tukholma, k. 12.11. 1883 Lund Malmöhus län, Ruotsi. ²

Lapset:
 II  Gustav Alfons Mellin, Luutnantti Ruotsin armeijassa, s. 12.6.1848 Tukholman kaup.srk, k. 24.7. 1917 Jönköping Kristina srk Ruotsi.

Palveli luutnanttina 24. kuninkaallisessa Pohjois-Skoonen jalkaväkirykmentissä Helsingborgissa. Lähde Ruotsin valtionkalenteri 1881.³

1. Puoliso: Vihitty 24.8.1878 Jönköping Kristina Församling Hanna Jetty Amalia Bohle, Mamsell, s. 10.8. 1856, k. 14.10. 1884 Jönköping Kristina, kuolinsyy syöpä. ⁴

2. Puoliso: Vihitty 25.11.1888 Jönköping Elsa Marie Borg Thorell, Mellin, avioituessaan leski, s. 29.3.1850 Helsingborgin kaup.srk. ⁵

II     Maria Mellin, Möller, s. Ruotsi?, k. ennen 1883 Ruotsi?

LÄHTEET

1.  http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1043; Hiski Siikajoki kastetut

2.  Svenskt Biografiskt Handlexikon 1906 http://runeberg.org/sbh/b0137.html, Familysearch

3.http://www.pp.htv.fi/lkivinie/sjundby/dat857.htm#2; http://runeberg.org/statskal/1881/0178.html; http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36f-47.htm

4.  http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36f-34.htm

5.  VIGSLAR I KRISTINA FÖRSAMLING: http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36e-15.htm