Avainsanat

,

Kesämökin kuistille ilmestyi laatikollinen vanhoja sukututkimuslehtiä setäni varastosta, kiitos siitä! Lehtien sisällysluetteloita hellepäivänä selaillessani osui haaviin kaksi pientä artikkelia, jotka johtivat oululaisen postimestari Mikael Wacklinin jäljille.

Aikaisemmin yleiseksi muodostunut käsitys on ollut, että postimestari olisi lähtöisin Pielaveden Vakkolan talosta. Ilja Kokkonen valaisi kuitenkin uudempaa näkökantaa asiaan SukuForumissa 2007 . Hänen mukaansa Pielaveden historiaa tutkineet eivät ole löytäneet mitään Vakkolan taloa. Pielavedeltä tunnetaan kuitenkin aivan 1700-luvun alusta lukkari nimeltä Mikael Waickenius, joka sitten 1700-luvun alkuvuosina katoaa Pielaveden kirjoista. Hän kirjoittaa:

”Jo Pielaveden ja Keiteleen historian I osassa on arveltu, että tämä Mikael olisi pielavetisen Rytkösten suvun poikia. Uudessa Rytkösten sukukirjassa (Rytkösiä sukupolvesta toiseen 2006) tämä Mikael on sukututkija Arvo Korpelaan nojautuen katsottu varakkaan pielavetisen isännän ja kuudennusmiehen Juho Matinpoika Rytkösen n. vuonna 1675 syntyneeksi Mikko-pojaksi. Nimi Wacklin/Waickenius olisi hankittu Oulussa eikä liittyisi mitenkään aikaisempaan nimeen tai talonnimeen”.

Olen yrittänyt selvittää postimestarin perheen alkutaipaleita ennenkin, sillä hänen tyttärensä Elisabetin (esiäitini) syntymäaikaa en vielä ole onnistunut löytämään. Sedän tuoma lehtinippu vei taas pari askelta lähemmäksi arvoituksen ratkaisua, sillä niistä selvisi missä postimestarin perhe oleskeli 1700-luvun alkuvuosina.

Tässä siis hahmotelmaa postimestarin perheen alkutaipaleesta:

1694

Mikko Rytkönen Pielavedeltä muutti Ouluun  ja työskenteli siellä mahdollisesti kauppa-alalla.

1703-1706

Toimi Pielavedellä  lukkarina. Sara Wacklinin kirjan ”Satanen muistelmaa Pohjanmaalta” mukaan Mikael palasi Oulusta joksikin aikaa takaisin Pielavedelle lukkariksi. Pielavedeltä tunnetaankin aivan 1700-luvun alusta lukkari nimeltä Mikael Waickenius, joka sitten 1700-luvun alkuvuosina katoaa Pielaveden kirjoista.

Avioitui ennen vuotta 1703 Helena Zachariaantytär Paldanian (s. 1682 Iisalmessa) kanssa. Ensimmäinen lapsi  Zachris syntyy 1703 ja seuraava Johan 1705 Pielavedellä.

Noin 1706-1707

Perhe muutti Ouluun.  Lapsia syntyy lisää:  Samuel 1710 Oulu,  Elisabet (vuosi tuntematon, todennäk. ennen 1707)

1712 Mikael Wacklin mainitaan  kinkerikirjassa vaimonsa, tämän Samuel-veljen, Anna-siskon ja rengin kanssa asuvaksi Oulussa.

1714 – 1719

Suuri Pohjan sota siirtyi Suomen alueelle vuoden 1709 aikana. Venäläiset miehittivät Oulun 27.11.1714 ja Tornion seuraavan vuoden helmikuussa. Väki siirtyi sotatoimien edellä pakolaisiksi Ruotsiin joko meren yli tai Pohjanlahden ympäri  Länsipohjaan.  Oulun seudulla taisteltiin vielä 1719 ja 1720.Suomalaisia isonvihan pakolaisia on ollut Ruotsissa melkoisia määriä, arviot vaihtelevat välillä 10 000 – 20.000. Länsipohjassa heitä arvellaan olleen noin 8.000.Rauha tehtiin syksyllä 1721 ja asukkaat alkoivat palata kotikaupunkiinsa.

Sukulehtien artikkeleista kävi ilmi, että postimestari perheineen  (monen muun oululaisen tavoin) oli vihollista karussa Ruotsissa. Tätä hypoteesia olin ennenkin tuloksetta tutkaillut, mutta ajatuksella, että pakotie olisi vienyt Tukholmaan saakka.

Niin ei kuitenkaan ollut, vaan Mikael Wacklin mainitaan vaimoineen 1715 Råneån (noin 100 km Torniosta länteen) kinkerikuulutuskirjassa. Perhettä ei mainita pakolaisten joukossa enää 1716. Matka lienee jatkunut hieman etelämmäksi, sillä:

4.11.1717 kastettiin Piteån maaseurakunnassa Mikael Wacklinin ja Helena Paldaniuksen poika Mikael. Kummina tuttuja oululaisnimiä: Arfvolander, Estlander, Bonsdorff sekä äidin sisko Anna Paldania.

Grapen mukaan Wacklin sai postimestarin valtakirjan Ouluun  14.10.1717, mutta muutti Ouluun vasta 1719.

Nuorimmat lapset ovat syntyneet Oulussa, taidemaalari  Isak 1721,  Helena 1722 ja Anna 1724.

Tuo postimestari oli muutenkin vekkuli tyyppi, vaikutti kolmen poikansa kanssa tuon ajan yltiöpietistisessä liikkeessä, mutta sai toisaalta maaherralta nuhteita siitä, että hoiteli virkatehtäviään ”sumussa ja humussa”….. Siksipä hän ansaitsee vielä toisen postauksen lähiaikoina.

Mikael Mikaelinpojasta maalattu muotokuva vuodelta 1755. Tekijä veli Isak. Mikael Mikaelinpoika oli oululainen kauppias ja laivanvarustaja.

Perhe:

Taulu 1
I  Mikael Wacklin (alkujaan Rytkönen)
Postimestari, s. 1678 Pielavesi, k. 21.4. 1737 Oulu.

Puoliso: Vihitty noin 1700- 1703
Helena (Elsa) Zachariaantytär Paldanius, Wacklin
s. 1682 Iisalmi, k. 13.5. 1759 Oulu.
Vanhemmat: Zacharias Samuelsson Paldanius, Pitäjänkirjuri Iisalmella alk. 1678, s. 1645, k. 1690 Kuopio? ja Helena Isakintytär Sinius, Paldanius, s. 1655.

Lapset:
Zacharias Mikaelinpoika Wacklin, s. 1703 Pielavesi, k. 4.5.1772 Oulu
Johan Mikaelinpoika Wacklin, s. 1705 Pielavesi, k. 1.10.1766
Samuel Mikaelinpoika Wacklin, s. 1710 Oulu, k. 19.11.1780 Laihia
Elisabet Mikaelintytär Wacklin, Mellin, Collin, s. ?? k. 11.1754 Oulu
Michael Mikaelinpoika Wacklin, s. 11.1717 Piteå, k. 13.9.1763 Oulu
Isak (Isaac) Mikaelinpoika Wacklin, s. 1721 Oulu, k. 10.9.1758 Tukholma
Helena Mikaelintytär Wacklin, s. 29.8. 1722 Oulu, k. 1723 Oulu
Anna Mikaelintytär Wacklin, s. 23.1. 1724 Oulu, k. 29.3.1782 Oulu

Lähteet:

Mäkitalo Juhani: Ison vihan pakolaisia Pohjanmaalta ja Torniosta Ruotsiin sekä Tervolaan. Oulun sukututkija 1994:1, s. 13-15.

Nyholm Leo: Sursillin suku. Tillägg och rättelser. Genos1995:2, s. 71-81.

Uusia pakolaisluetteloita isonvihan ajoilta, Fil.lis. Voitto Ahonen, Vantaa, Genos 59(1988), s. 5-17.

AD Online: Piteå landsförsamling Födelse- och dopbok 1714-1756, alkuper. sivu 15 ja Råneå Husförförslängd 1993-1719, alkuper. sivu 155.

Bergholm, Kari. Sinius. Genos 25(1954), s. 106-118.

Oulu Tuomiokirkkoseurakunta kinkerikirja, 1712-1712 IK135-136 I Aa:1 Kuva 44

Pekka Rossin sukututkimus http://www.rossi.se

Grape: Postkontor och Postmästare

Luukko, Armas: Österbottens borgerskap under 1600-talet

Mainokset