Välillä sukututkimuksessa tulee eteen arvoituksia, jotka eivät meinaa millään ratketa. Usein nämä kannattaa jättää muutamaksi vuodeksi hautumaan, jolloin uusien tietojen ja lähteiden ja oman osaamisen karttumisen myötä nämä arvoitukset silloin tällöin ratkeavat.
Tai sitten eivät ratkea. Tällainen ratkaisematon mysteeri omassa tutkimuksessani on ollut äidinpuoleisesta suvusta Sotkamosta löytyvä Axel Huofwansson Löhönen s. 1733. Olen tätä Löhöstä jäljestänyt jo useita vuosia ja vaikka hänen tekemisensä Sotkamossa ovat hyvin selvillä, on edelleen epäselvää, mistä hän tuli ja kuka hän oikein oli miehiään.
Axel Huofwansson Löhönen oli ”bondedrengen” eli isäntärenki ja jo 29 vuoden ikäinen, kun hän vuonna 1762 avioitui Sotkamon Nuasjärven (Korholanmäen) Immolaan (Nuasjärvi 11) Lauri Korhosen vävyksi naimalla tämän Maria-tyttären. Axel Huofwansson on merkitty Immolaan Sotkamon rippikirjassa 1757-64, mutta hänellä ei ole merkintöjä ehtoollisella käynnistä. (Tämä on hieman tulkinnanvaraista, sillä vaimolla on merkinnät marraskuusta 1761 alkaen, ja niillä ehkä tarkoitetaan myös Marian puolisoa). Tässä rippikirjassa hänellä ei ole mainittu sukunimeä eikä syntymävuotta. Myöskään katekismuksen osaamismerkintöjä ei ole hänelle tehty. Toisaalta ei ole mainintaa esimerkiksi kreikanuskoisuudesta ja koska hän on luterilaisen seurakunnan rippikirjassa, voidaan olla melko varmoja hänen luterilaisuudestaan. Vihkimerkinnässä hän esiintyy sukunimellään.
Myös ammattimääre isäntärenki on kiinnostava. Isäntärenki on isännän tehtäviä hoitava renki. Oliko vanhaisäntä Lauri Korhonen jo niin iäkäs tai sairas, että hän tarvitsi tilaa hoitamaan isäntärengin? Lauri oli s. jo 1703 eli oli kuusissakymmenissä Axelin tullessa, mutta Laurilla oli myös kolme poikaa, Sven s. 1734, Juho s. 1746 sekä Antti s. 1750, joten isäntäpotentiaalia olisi voinut olla omasta takaa ainakin vanhimman pojan ollessa jo kolmissakymmenissä eli samoja ikiä Axelin kanssa.
Seuraavassa rippikirjassa 1765-72 mysteerimiehellämme on nimenä Axel Löhönen, ripilläkäyntimerkintöjä loppuvuodesta 1765 alkaen ja hänelle on merkitty syntymävuosi 1733.
Avioliitto Marian kanssa jäi lyhyeksi, sillä vaimo kuoli jo toukokuussa 1765. Kaksi lasta kuolivat molemmat pieninä. Viiden vuoden kuluttua Axel avioituu uudelleen Marketta Olavintytär Ilkon kanssa. Morsian löytyi läheltä, tarkemmin samasta talosta, sillä Marketan ensimmäinen aviomies oli Axelin kuolleen vaimon veli Sven, joka oli kuollut 1765, vain 31-vuotiaana. Svenillä ja Marketalla oli 4 lasta, mutta Axelin ja Marketan liitto jäi lapsettomaksi, sillä vaimo kuoli jo 8 kuukauden avioliiton jälkeen joulukuussa 1770 synnyttäessään kuolleen tyttären. Kolmanteen avioonsa Axel asteli noin neljän vuoden kuluttua nuasjärveläisen Eeva Sipintytär Korhosen kanssa. Tästä aviosta syntyi 5 lasta.
Kun Immolan vanhaisäntä Lauri Korhonen kuoli 1773, tuli Axelista isäntä taloon. Kun isännyys sitten siirtyi Juho Laurinpoika Korhoselle (s. 1746) väistyi Axel talosta ja perusti uudistaloksi Nuasjärvi nro 20 Juuva (Juuwa) -nimisen talon, jonne hän muutti kolmannen vaimonsa kanssa. Axel kuoli 59-vuotiaana 1792 ja hänen vaimonsa Eeva eli vuoteen 1819 saakka. Kaikki Sotkamon Löhöset ovat tämän parin jälkeläisiä.
Sotkamon rippikirjoista ei löydy vastausta siihen, milloin ja mistä Axel tuli Immolaan. Häntä ei mainita renkinä muualla seurakunnassa ennen vihkimistään Marian kanssa. Mielenkiintoista on, että ensimmäisen avion kahden tyttären kummeina oli kajaanilaisia merkkihenkilöitä. Myöhempien lasten kohdalle kummit ovat enimmäkseen Korhosia ja Kärkkäisiä Nuasjärven lähitaloista, naapureita ja lähisukua, kuten yleensä taisi olla tapana. Kiinnostavaa on siis pohtia, mikä yhteys Axelilla oli Kajaanin postimestari Ander Uhlwijkiin, Tallgreneihin, Qweflandereihin, Frosteruksiin ja Steckmanneihin, jotka kaikki ovat kummeina ensimmäisille lapsille. Kajaanin rippikirjasta 1729-50 ei löydy vihjettä, harmillisesti 1751-61 puuttuu ja kun seuraava kirja alkaa 1762, on Axel jo Sotkamossa astumassa avioon. Myöskään kaupungin historiasta löytyvistä asukasluetteloista ei löydy Axelia.
Nimistötutkimus vetää niin ikään vesiperän. Kainuussa ei Löhönen-nimeä ole ennen Axelia, eikä koko Suomessakaan. Yksittäinen esiintymä löytyy Familysearchin kautta Ruskealan Särkisyrjästä, joka on Kiteen korkeudella rajan Venäjän puolella. Tämä voisi olla Axelin tulosuuntana mahdollinen. Karjalaista ja savolaista nimistöä ja muuttoliiketta tutkineen Veijo Saloheimon lukuisista teoksista ei lainkaan löydy Löhönen-sukuisia. Myöskään vienalaisista sukunimistä (esim. Pöllä 1995) sitä ei löydy. Konsultoin asiasta karjalaisen nimistön tutkijaa Denis Kuzminia, joka ei löytänyt sukunimeä Löhönen karjalaisesta nimistöstä. Voi tietysti ollakin, että sukunimi annettiin vasta Sotkamossa ja kyseessä olikin laiskanpulskealle rengille annettu ”köllinimi” eli lisänimi.
Axelin etunimi on kainuulaisittain epätyypillinen tuohon aikaan ja patronyymi vielä epätyypillisempi. Huofwansson voisi olla ruotsinnos karjalaisesta patronyymistä Huovananpoika (Huo(h)vana = Feofan). Saattaa tietysti olla että kyseessä oli huovin eli ruotsinvallan aikaisen sotamiehen tai ratsumiehen perillinen. Suuressa nimikirjassa (Otava, Keuruu 1984) Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala eivät viittaa sellaiseen versioon ainakaan suoraan, vaan todennäköisimmin nimi olisi silloin tyyliä Huovila, Huovilainen tai Huovinen.
Axel siis tuli vävyksi Nuasjärven Korholanmäen Immolaan, jolla on pitkät ja mielenkiintoiset perinteet.
”Perimätiedon mukaan Korholanmäen Immola on alkujaan ollut ruotsinvallan aikaan kruununvoudin torppa. Itsellinen talo on ollut todistettavasti jo 1700 – luvulla, ja Immola 11 Korholanmäki on muuttunut isojaossa 7 Korholanmäeksi. 1800-luvulla talon nykyäänkin omistavan suvun esi-isällä on ollut kauppiaan verta jota harjoitettiin aina Venäjän Vienaa myöten. Kauppiastoiminta toi varallisuutta, jolla pienestä talosta kasvoi suurempi 1800 – luvun lopulla. Parhaillaan taloon kuului kylältä mm. Hanhila, Kivirinta ja Soidinaho. Immola on tosiaan vanha asuinpaikka ja sitä todistaa on mm. suola-astia vuodelta 1703.”
Viittaus Vienan-kauppaan on kiinnostava, mutta ei taida liittyä Löhösiin, sillä talo siirtyi 1800-luvun alussa Korhosilta Määtille ja sittemmin Piiraisille.
Myös Axelin uudistalon nimi on mysteeri, sillä se ei ole tavallinen sotkamolaiseksi nimeksi. Ehkä Juuva viittaa jollain lailla Axelin lapsuuden paikkoihin? Pääkuvan mylly lienee sijainnut talon lähistöllä Juu(v)anjoella.
Etsintä jatkuu, ehkä Axelin salaisuus jossain vaiheessa paljastuu?
Lähteet:
Vihkimerkintä 1. avio Sotkamon seurakunnan arkisto – Vihittyjen luettelot 1750-1836 (IEb:1), jakso 133: Wigde 1762; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6158513 / Viitattu 30.10.2020
Vihkimerkintä 2. avio Sotkamon seurakunnan arkisto – Vihittyjen luettelot 1750-1836 (IEb:1), jakso 138: Vuosi 1769 vihityt päättyy, vuosi 1770 vihityt alkaa; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6158518 / Viitattu 14.11.2020
Vihkimerkintä 3. avio Sotkamon seurakunnan arkisto – Vihittyjen luettelot 1750-1836 (IEb:1), jakso 140: Wigde 1773-1774 ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6158520 / Viitattu 14.11.2020
Sotkamon seurakunnan arkisto – Rippikirjat 1757-1764 (IAa:5), jakso 13, sivu 13: Nuasjärvi N:o 11, Immola ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161503 / Viitattu 14.11.2020
Sotkamon seurakunnan arkisto – Rippikirjat 1765-1772 (IAa:6), jakso 13, sivu 13: Nuasjärvi, No 11 Immola; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161691 / Viitattu 14.11.2020
Muut Sotkamon rippikirjat
Juha Rädyn sukututkimus Axelin jälkipolvista
Keskustelua Axelin arvoituksesta Sukuforumilla
Immolan talosta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/45094/KAIra_1_2008_osa_2_s.167-380.pdf?sequence=3
Sukuhistoriaa sieltä ja täältä 