Välillä tulee tehdyksi sukututkimusta puolisoni suvun puolelta eli Juusteista, joita heitäkin on pengottu jo parikymmentä vuotta. Tässä ajattelin esitellä suvun eri haaroja ja nimenkantajia sekä ajatuksiani heistä.
Olen löytänyt useita Juusti-sukuja ja nimenkantajia: piispallis-porvarillinen Juusti/Juusteen -suku Viipurissa, josta tiedot alkavat jo 1500-luvun alkupuolella, Uudenkirkon Juustit, Askolan Vahijärven Juusti-suku ja siellä nimen ottaneet sekä Askolan ”spin-offina” Myrskylässä asuneet Juustit ja vielä Vehkalahden Salmin Juustit.
Uudenkirkon Juustit
Mieheni suvun tunnetut sukupolvet alkavat seppä Heikki Antinpoika Juustista, joka ilmestyy Karjalan kannaksen Uudenkirkon pitäjään melko pian Isovihan jälkeen. Hän muuttaa Uudenkirkon Putrolan kylään joskus ennen vuotta 1728. Häntä mainitaan nimillä Seppä Henrik, Henrik Smed ja Henrik Andersson ja hänelle syntyy 5 lasta, jotka vanhinta v. 1726 syntynyttä Henrikiä lukuunottamatta kastetaan Uudellakirkolla. Aikuiseksi lapsista selviää kuitenkin vain Gabriel-poika, joka syntyi vuonna 1728. Kaikki Uudenkirkon Juustit ovat tämän Gabrielin jälkeläisiä. Seppä Heikki Antinpoika muutti vaimonsa Kristiina Rautasen kanssa Putrolasta Uudenkirkon Inon kylään noin vuoden 1751 tienoilla. Heikin mainitaan syntyneen noin 1666.
Seppä Heikki Antinpojan vaiheista ennen 1720-lukua ei ole saatu selkoa, ei myöskään siitä mistä hän saapui Uudellekirkolle. Yksi mahdollisuus on, että hänelle on sukuyhteys Viipurin Juustilanjoen Juusti / Juusteen-sukuun.
Uudellakirkolla sukua asui ainakin Inon, Himottulan, Vitikkalan, Vohnalan, Jäppilän ja Puumolan kylissä. Evakkotaipaleen jälkeen suku hajaantui Suomessa useille asuinpaikoille, mm. Helsinkiin, Lappeenrantaan, Riihimäen seudulle, Tampereelle, Turkuun ja Sauvoon.
Uudenkirkon Juustien sukulinjan Y-DNA haploryhmä on Suomessa melko harvinainen I-P37, tarkemmin I-A19384. I-haploihin erikoistuneilta tutkijoilta saamamme tiedon mukaan lähimmillä osumilla on sukujuuria erityisesti Irlannissa ja Englannissa sekä Saksan pohjoisosissa. Mahdollisesti nämä Brittein saarten asukkaat ovat sinne aikoinaan noin 400- ja 500-luvuilta alkaneen muuttoliikkeen, Länsi-Euroopasta (lähtöisin Pohjois-Saksan, Hollannin ja Tanskan alueelta) siirtyneiden germaanisten heimojen, anglosaksien jälkeläisiä.
Vehkalahden Juustit
Vehkalahden Salmin Juusti-suku alkaa Salmin kylässä asuneesta Sigfrid Ollinpojasta, joka isännöi tilaa 1620-1663. Samasta Sipistä polveutuu monta muutakin sukua Vehkalahden eri taloihin: Tommola, Marttila, Venäläinen yms. Maakirjoissa tämä Sipi jatkaa viljelyään 1649-1695, kunnes 1697 hänen pojanpoikansa Simo ja Martti Eskonpojat jatkavat työtä. Sipin poika Esko Sipinpoika lienee kuollut jo 1665 paikkeilla ja jäi käytännössä väliin isäntien ketjusta.
Edellä mainitun Sipin pojan Martti Sipinpojan poika Sipi (s.n. 1680 ja k. 1749) viljelee tilan osaa, jota Vehkalahden ensimmäisessä rippikirjassa kutsutaan Juustilaksi ainakin jo vuonna 1744, ja Sipin jälkeläiset käyttävät Juusti-sukunimeä. Mistä tilan nimi ja sukunimi tulivat Vehkalahdelle?
Kaisa Kyläkosken blogissa on kaavio Viipurin maalaiskunnan Juustilanjoella mainituista Juusteista / Juusteneista, jotka ovat omistaneet kylässä maita jo ainakin 1540-luvun puolivälissä. Kyläkosken mukaan kylässä kirjattiin 1580-luvun puolivälissä kahtena vuotena eräs Olli Laurinpoika Juusti, josta sittemmin ei ole havaintoja Juustilanjoella. Suku- ja tilannimen siirtymisestä Vehkalahden Salmiin herää epäilys, että muuttiko Olli Laurinpoika Juusti jostain syystä Vehkalahden Salmiin ja onko siellä esiintyvä Sipi Ollinpoika hänen poikansa? Etäisyys ei päätä huimaa, noin 110 kilometriä pääosin Viipurin valtatietä pitkin.
DNA-tutkimukselle ongelman muodostaa se, että mieslinja katkeaa suvussa kun isännäksi tulee Liisa Jaakontytär Juustin s. 1765 puoliso Juho Matinpoika s. 1760, ja perheen lapset käyttävät jatkossa talon mukaan sukunimeä Juusti. Myös toinen vävy Simo Simonpoika Kelkka s. 1822 alkaa käyttää vaimonsa Juusti-sukunimeä ja periyttää sen jälkeläisilleen. Näin ollen Juusteilla ei ole suoraa isälinjaa Sigfrid Ollinpoikaan, mutta mahdollisesti mieslinjainen DNA muista Sigfrid Ollinpojan jälkeläislinjoista voisi selventää asiaa.
Askolan Vahijärven Juustit
Yksi mielenkiintoinen Juusti-tihentymä on itä-uusimaalaisen Askolan kunnan Vahijärven kylässä asunut Juusti-suku. Tomas Hinderssonin vanhalle tilalle Vahijärven Hasuun tulevat 1600-luvun alkupuolella isänniksi Marcus Larsson ja tämän poika Jost (Joost) Marcusson. Marcus Larsson mainitaan asutuksen yleisluetteloissa muutamaa vuotta lukuunottamatta katkeamatta 1620-39, poika Jost Marcusson vuodesta 1627 alkaen, näin ollen Jost voisi olla syntynyt 1600-luvun alussa.
Joostilla oli vaimo Agneta sekä poika Simon, joka jatkaa Hasun tilaa isänsä jälkeen. Myöhemmin Hasun tila ilmeisesti autioituu ja Simon siirtyy Nokia- ja Juti-tiloille, jotka myöhemmin esiintyvät Justi-nimellä. Jo Marcus Larssonia mainitaan sukunimellä Juusti ja siksi herääkin epäilys, onko tämän Marcus Larssonin isä ehkä Juustilanjoella 1554-1598 mainittu Lars Juusti, jonka sukulaisuudesta muihin Juusteihin on vain arvailuja. Lars saattoi olla Juustilanjoella 1543-1546 mainitun Hans Juustenin poika. Laurin poikien nimet Olof, Marcus ja Simon eivät kuitenkaan tue tätä hypoteesia.
Toinen mahdollisuus on että sukunimi on muotoutunut Joost Marcussonin etunimestä. Joost-etunimi on hollantilaista alkuperää, joten voi olla että Joostilla oli sukujuuria siihen suuntaan. Askolan historian kirjoittanut Heikki Laurinmäki mainitsee lyhyesti kirjassa omaksi arviokseen, että Juusti tilannimenä juontuu nimenomaan varhaisen isännän Joost-etunimestä. Tässä kuitenkin kannattaa huomioida se, että jo Joostin isä mainitaan lähteissä Juusti-sukunimellä, joka herättää kysymyksiä tämän hypoteesin paikkansapitävyydestä.
Vahijärven Juustilaa isännöi maakirjassa 1722 Erich Sigfridsson Justi, joka luultavasti syntyi joskus 1670-luvulla. Hänestä, tai hänen isästään Sigfridistä ei ole selvinnyt, mitä sukua he olivat Marcus Larssonista periytyvälle haaralle, mutta luultavaa kyllä on, että sukuyhteys on olemassa. Tila nimittäin palaa hieman myöhemmin alkuperäisen suvun haltuun ja sama suku jatkaa siinä aina 1800-luvun loppuun saakka.
Askolasta muutti Myrskylään 1807 Maria Juhontytär Juusti s. 1768 miehensä torppari Erkki Heikinpojan kanssa. Koko perhe käytti Marian sukunimeä Juusti, ja Myrskylän Juustit ovatkin samaa sukua Askolan Vahijärven Juustien kanssa. Askolan Vahijärveltä muutettiin myös Pukkilan Torppiin. Sinne meni Erik Viktor Erikinpoika Juusti t. 1874. Hänkin on samaa Marcus Larssonista alkavaa sukua.
Askolassa on myös sellaisia Juustin nimenkantajia, jotka eivät geneettisesti liity edellä kuvattuihin Marcus Larssonin jälkeläisiin.
Mielenkiintoinen tapaus on lampuoti Erik Johan Erikinpoika Nikkilä, ent. Fougdila / Voutila, Jukuri, myöh. Juusti, joka s. 1858 Pukkilan Kanteleen Fougdilassa, mutta muutti myöhemmin Askolan Vahijärvelle nro 9 Juustin tilalla. Hän esiintyy asiakirjoissa monella sukunimellä ja ottaa tilan mukaan nimekseen Juusti eikä siis ole sukua muiden Vahijärven Juustien kanssa.
Myös Askolan Vahijärven Typässä vuonna 1856 syntynyt Johan Ismael Johansson ottaa myöhemmin käyttöönsä sukunimen Juusti viljellessään lyhyen aikaa osaa Juustin tilasta. Hänen isänsä muutti Typpään Pornaisista eikä mielestäni liity muihin Askolan Juusteihin. Johan Ismail perheineen muuttaa myöhemmin Myrskylään. Suvun alkuperäinen sukunimi on saattanut olla Mynttinen, sillä Johan Ismailin poika ottaa sukunimekseen tämän nimen myöhemmin.
Tiedossani ei ole Askolan Vahijärven Juustien DNA-haploryhmää, vaikka suku kyllä jatkuu meidän päiviimme saakka.
Viipurin ja Juustilanjoen Juustit
Ehdottomasti tutkituin Juusti / Juusten-haara on Viipurin kaupungissa ja Viipurin maalaiskunnan Juustilanjoella asunut suku, joka alkaa Viipurin linnan päälliköstä Pietari (Pekko, Peder) Juustenista, jonka arvellaan syntyneen noin vuoden 1470 paikkeilla. Pekosta tuli myöhemmin suurkauppias ja porvari Viipurin kaupungissa. Mahdollisesti Pekko oli alunperin saksalaista tai ruotsalaista sukujuurta, sillä varsinkin saksalaisia oli Viipurin valtaporvareina paljon. Saattaa myös olla mahdollista, että suku on friisiläistä alkuperää ja sukujuuret vievät Alankomaiden tai Belgian suuntaan, jos Juusten-nimi pohjaa etunimeen Jost, Just. Pekolla oli vakiintunut asema kaupungissa, sillä hän omisti Juustilan talon Viipurissa mustainveljesten luostarin äärellä. Kadun nimi oli vielä keväällä 1944 Juusteeninkatu. Lisäksi hän omisti jo 1516 maata Juustilanjoella ja osti Merijoen kartanon 1520-luvulla. Pekko kuoli 1530 (joidenkin lähteiden mukaan 1533) Viipurissa ruttoon.
Hänellä ja puolisollaan Anna Sigfridintyttärellä oli ainakin 5 lasta. Pojista Söffring (Sigfried)s.n. 1500 toimi Hauhon kirkkoherra ainakin 1541-1578 ja aloittaa suvun aatelisen ja sotilaallisen haaran. Tätä haaraa edustavat mm. hänen poikansa amiraali Bengt, aateloituna Gyllenlood ja toinen poika Klemetti, Hollolan kihlakunnan vouti ja myöhemmin Viipurin pormestari.
Pekon toinen poika Jöns (Johannes) s.n. 1510 jatkoi isänsä jalanjäljissä Viipurissa porvarina ja raatimiehenä sekä pormestarina. Hän omisti Juustilan kartanon Juustilanjoella Viipurin maalaiskunnassa, mutta tila siirtyi myöhemmin hänen veljelleen Paavalile.
Kolmas poika Paavali s. 1516, oli Suomen piispa Turussa. Hänet aateloitiin 1573. Hänen lapsistaan polveutuvat mm. suvut Stråhlman, Croell, Rosencroell, Thauvonius ja Möllersvärd.
Pekon tytär Brita oli Viipurin pormestarina 1540-60 olleen Henrik Bjurin puoliso.
Lisäksi perheessä lienee ollut vanhin poika Hintz, joka häviää Viipurista 1530-luvulla vaimonsa Ingridin kanssa. Hintz siis oli perheen porvari tuossa 1520-1530 lukujen taitteessa, ja hänen jälkeensä porvariksi tuli Jöns. (Lähde Viipurin historian liite / Gunvor Kerkkonen). Katso myös
DNA-tutkimuksen kannalta on harmillista, että nykyisen käsityksen mukaan Pekko Juustenin suku jatkuu vain naislinjaisena, ja näin ollen Y-DNA-tutkimusta ei voi tehdä.
Eräät sukututkijat ovat kylläkin esittäneet, että piispa Paavali Juustenin pojanpoika Hannu Hannunpoika olisi ottanut käyttöön nimen Frilander ja tästä Frilander-suvusta otettu Y-DNA-näyte kuuluu R-M269 -haploryhmään (keskustelua tästä Sukuforumilla). Tämä Hannun sukulaisuus Juusteneihin on kuitenkin tutkimuksessa kiistanalainen.
Juusteissa ja varsinkin Juustilanjoen maanomistuksessa ja asukkaissa riittää vielä paljon tutkittavaa. Toivottavasti DNA-tutkimukset jatkossa valaisevat näitäkin arvoituksia. Tässäkin jutussa on monia hypoteeseja, joiden oikeellisuuden tulevaisuuden tutkimuslöydöt joko vahvistavat tai kumoavat.
Jos sinulla on lisätietoja tämän postauksen aiheista, jätä mielellään kommentti.
Sukuhistoriaa sieltä ja täältä 