Esineitä ennen meitä: Merkkausliina 1700-luvulta

Avainsanat

,

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu tämä ajan kuluttama merkkausliina, jonka on 1763 kirjaillut Eva Christina Wacklin. Liinan päivämäärä 8.8. tarkoittaa, että  melko tarkkaan 248 vuotta sitten Eva Christina lopetteli liinan työlästä ja symbolirikasta koristelua. Kuvioista löytyy mm. tiedustelijoita palaamassa rypäletertun kanssa, heraldinen kotka ja leijona, hirvi, papukaija, elämänpuu, kaksikorvainen maljakko kukkineen, kehräävä apina, kukkakorit, kruunuja, lintuja, kalkki, tuntilasi, tikapuut jne. Lisäksi liinaan on kirjottu nimikirjaimia, joista on tunnistettu mm. ECH (Eva Christina Hollender, äiti), ympärillä  MW (Mikael Wacklin, isä), IW (Isak s. 1755), MW (Mikael s. 1753), IMW (Josefa Maria s. 1760) alla MH (Magdalena (?) Hollender, äidin sisko) ja CU (Catharina Ullen, sedän vaimo).

Merkkausliina oli tuon ajan tyttöjen käsityötaidon näyte, johon kirjailtiin numeroiden ja kirjainten ohella erilaisia kuvioita sekä nimikirjaimia ristipistoilla. Merkkausliinojen aiheet olivat usein peräisin suvun vanhoista merkkausliinoista, mutta uusiakin malleja suunniteltiin.

Eva Christina oli Oulun ensimmäisen postimestari Mikael W:n  pojan tytär.Kauppiaan ja laivanvarustajan Mikael Mikaelinpoika Wacklinin tytär oli liinaa tehdessään vasta 12-vuotias.  Vuonna 1771 hän avioitui Gustav Johan von Essenin (s. 1735 Heinolassa) kanssa. Gustav oli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni. Parille syntyi vuosina 1772-1796 yhteensä 10 lasta Siikajoella, Kokkolassa ja Pedersöressä.

Eva Christina kuoli 1830 Oravaisissa, jossa myös hänen miehensä oli kuollut 7 vuotta aikaisemmin.

Perhe:
Taulu 1
I  Eva Christina Mikaelintytär Wacklin, von Essen
s. 30.8. 1751 Oulu, k. 16.1. 1830 Oravainen.
(*1).
Puoliso: Vihitty 26.11. 1771 Oulu
Gustav Johan von Essen
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni 1779, s. 8.11. 1735 Heinola, k. 1.2. 1823 Oravainen.

Lapset
Georg Fredrik von Essen *28.8.1772  k.19.11.1773 Revonlahti
Eva Sofia von Essen *8.4.1774 Siikajoki k.25.1.1849 Oravainen Naimaton
Josefa Maria von Essen *26.3.1776 Siikajoki k.6.4.1776 Revonlahti
Gustaf Johan von Essen *15.5.1777 Siikajoki k.26.8.1829 Oravainen
Otto Mauritz von Essen *18.3.1780 Kokkolan msrk k.16.3.1848 Oravainen, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin henkikomppanian luutnantti
Christina Charlotta von Essen *23.9.1782 Kokkolan msrk
Carl Vilhelm von Essen *11.5.1785 Kokkolan msrk (Lähti merelle  1798 ja katosi)
Ulrika Magdalena von Essen *23.5.1787 Pedersöre
Gustava Elisabet von Essen *4.5.1792 Pedersöre
Lovisa Eleonora von Essen *23.10.1796 Pietarsaari k.31.5.1836 Ylivieska

Lähde: http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/suvut/vonEssen.htm

http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/jambeck/historiaa.htm

Esineitä ennen meitä: Kappalaisen piippuhylly

Avainsanat

,

Kesällä ehtii vaikka kotiseutumuseoon. Minäkin pistäydyin lomamatkalla kotiseudulla Paltamon kotiseutumuseossa, jossa erityisen kiinnostuksen kohteena oli yksi esine.

Tässä piippuhyllyssä on Ristijärven kappalainen Jonas Mellin (s. 1784, k. 1850) säilyttänyt piippujaan ja tupakkaansa. Hyllyyn on helppo kuvitella pitkävartisia liitupiippuja, ja alalaatikossa lienee säilytetty irtotupakkaa vaikkapa nahkaisessa pussissa.

Hylly on ajan saatossa kärsinyt, sillä toinen laatikko puuttuu ja yläreunan koristeet ovat hieman rikki. Hylly on ollut museon tietojen mukaan pappilassa ainakin  vielä 1835  Mellinin käytössä, mutta näyttäisi olevan vanhempaa laatua. Se on korkeudeltaan melkein metrin ja vaalea väritys viittaisi kustavilaiseen aikaan. Myöhemmät piippuhyllyt olivat usein ruskeita ja pienempiä sekä sirompia. Pitkät letkuvartiset ja hopeahelaiset piiput tulivat muotiin 1800-luvun alussa, joten hylly ajoittunee siis noin vuosiin 1800-1820?.

Tämän hyllyn on museoon lahjoittanut isoisoäitini, joka oli kappalaisen tyttären pojantytär. Koska suvun tämä haara on ”rahvaaseen vajonnut”, vain vähän pappilan muuta esineistöä on enää tallessa tai tiedossani.

Kappalaisen pappilan rakentamiseen liittyy myös kiintoisa tarina, josta Kaarlo Arfmann kirjoittaa Ristijärven historiassa. Joulukuussa 1817 Mellin asettui hoitamaan virkaansa Ristijärvellä. Mellinin alkuvuosien näkyvin asia oli uuden pappilan rakentamisesta syntynyt kiista, joka avaa mielenkiintoisia näkymiä ajan elämänmenoon. Jonas Mellin ei edeltäjänsä tavoin tyytynyt Tololan, kappalaisen pappilan vanhoihin rakennuksiin, vaan piti niitä aivan ala-arvoisena.  Siksi tilalle oli saatava virkataloista annettujen ohjeiden mukainen ”karakterirakennus”.

Ristijärveläiset eivät kuitenkaan pitäneet uutta pappilaa tarpeellisena ja viivyttivät rakentamista parhaansa mukaan. Kiista johti maaherran käskystä katselmusoikeuden koollekutsumiseen, joka istunnossaan totesi miltei kaikkien Tololan rakennusten olevan surkeassa kunnossa. Pihan itäsivulla oli suuri pirtti, ja sitä vastapäätä kaksi kamaria. Järven puoleisella sivulla oli toinen aivan rappeutunut kolmihuoneinen asuinrakennus. Myös pellot todettiin kivisiksi.

Katselmusoikeus velvoitti seurakuntalaiset kunnostamaan pappilan parempikuntoisen rakennuksen ja purettavan huonokuntoisemman tilalle rakentamaan jo seuraavaan kesään mennessä vesikattoon saakka Mellinin vaatiman 16 metriä pitkän ja yli 9 metriä leveän ”paraatirakennuksen”. Mellin joutui vuoden kuluttua kääntymään asiassa uudelleen maaherran puoleen, sillä rakennuttamista ei ollut aloitettu ja Mellin kirjoitti ”odottavansa vaimon ja kuuden lapsen ympäröimänä kauhulla kylmän talven tuloa”. Monien mutkien ja käsittelyjen kautta uusi pappila alkoi kohota vasta keväällä 1823 ja rakennus viimeisteltiin seuraavana kesänä, jolloin kappalainen perheineen sinne muutti. Tilaa tarvittiinkin, sillä kaiken kaikkiaan kappalaisella oli elätettävänään vaimo, 12 lasta sekä vanha ja sokeutunut äiti.

Tämä kuva kappalaisen pappilasta lienee otettu 1930-luvulla. Talo on nykyisin yksityisomistuksessa.

Perhe:

I  Jonas Jonaksenpoika Mellin
Kappalainen, s. 28.10. 1784 Oulu, k. 23.8. 1850 Ristijärvi, kuolinsyy hukkui.

Vanhemmat: Jonas Mellin, oululainen tullimies ja Elisabet Margaretha (Elsa Greta) Paulintytär Korhonen, Mellin.

Isovanhemmat oululainen kultaseppämestari Carl Jacob Mellin ja postimestarin tytär Elisabeth Mikaelintytär Wacklin, myöh. Collin, Mellin.

Opiskeli Turussa, ylioppilas 1806, vihitty papiksi 1809. Pappina Oulussa, Puolangalla ja Suomussalmella. Ristijärven kappalainen vuodesta 1817 vuoteen 1850.

Puoliso: Vihitty 23.2. 1812 Oulu Carin (Catharina) Margaretha Svanberg, Mellin.
s. 22.3. 1796 Oulu, k. 1.5. 1835 Ristijärvi.
Vanhemmat: Carl Jacobinpoika Svanberg, Plokintekijä, sorvari, s. 1.4. 1770, k. 16.9. 1827 Oulun tuomiokirkkosrk. Helena Hellström (Hällström), Svanberg, s. noin 1.3. 1770, k. 23.5. 1853 Oulu kaupunkisrk. Vihitty 9.6.1793 Oulu tuomiokirkkosrk.

Lapset:
Catharina Margareta Jonaksentytär Mellin, s. 11.3. 1812 Oulu, k. 20.5. 1833 Ristijärvi, kuolinsyy lavantauti
Jonas Jonaksenpoika Mellin, Nimismies (kronolänsman), s. 14.6. 1814 Suomussalmi Vuokki, k. 19.3. 1874 Raahe, haudattu 25.3. 1874 Raahe, kuolinsyy keuhkoinfektio
Engel Augusta Jonaksentytär Mellin, Erwast, s. 10.4. 1816 Suomussalmi Vuokki, k. 17.3. 1898 Pyhäjoki
Johan Fredrik Jonaksenpoika Mellin, Sorvaaja Oulussa, s. 7.5. 1818 Ristijärvi, k. 14.6. 1856 Oulu Tuomiokrksrk, kuolinsyy håll
Oscar Alexander Jonaksenpoika Mellin, Hyrynsalmen kruununnimismies, s. 27.2. 1820 Ristijärvi, k. 17.9. 1848 Ristijärvi
August Jonaksenpoika Mellin, Perämies, s. 14.4. 1822 Ristijärvi, k. 1905 New Orleans
Adolf Jonaksenpoika Mellin, s. 9.12. 1823 Ristijärvi, k. 1847 merillä, haudattu 31.1. 1847 Oulu, kuolinsyy hukkui ulkomailla
Robert Jonaksenpoika Mellin, Kappalainen, s. 17.4. 1826 Ristijärvi, k. 13.3. 1880 Kempele nro 14 Ollilan talo
Karolina Fredrika Jonaksentytär Mellin, Rajander, Keränen, s. 11.7. 1828 Ristijärvi
Anna Helena Jonaksentytär Mellin, Mikkonen, s. 15.4. 1830 Ristijärvi, k. 22.4. 1893 Ristijärvi 31 Mikkola
Gustav (Kusti) Jonaksenpoika Mellin, Itsellinen, s. 28.5. 1832 Ristijärvi, k. 28.9. 1899 Paltamo Mieslahti
Jacob Emanuel Jonaksenpoika Mellin, s. 2.3. 1835 Ristijärvi, k. 15.1. 1839, Ristijärvi

Lähteitä:

Arffman, Kaarlo (2004). Ristijärveläisen uskon historia. Teoksessa Turpeinen Oiva, Arffman Kaarlo, Oikarinen Eero:Ristijärven historia.  Gummerus.

Pulkkinen Salomo: Ristijärven muistoja ja kuvauksia. II laajennettu painos. Paltamon kirjapaino 1998.

Åbo Erke-Stifs Matrikkel (1840). Toimittanut Constantin Törnudd. Turku, J.C. Frenckell & Son.

Åbo Stifts Herdaminne (1834). Toimittanut Carl Henrik Strandberg. Turku.

Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.  http://www.matrikkeli.helsinki.fi

Helsingfors Tidningar 5.7.1851. Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890.  http://digi.lib.helsinki.fi/index.html

Finlands Allmänna Tidning nro 121, 27.5.1835. Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890.  http://digi.lib.helsinki.fi/index.html

Hiski tietokannat Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo. http://www.genealogia.fi

Ristijärven ja Paltamon rippikirjat useilta vuosilta. http://www.sukuhistoria.fi ja http://www.narc.fi