Merikapteeri Dorothea Maria Lösch

Avainsanat

, ,

Viimeviikkoisella käynnillä Ateneumin taidemuseossa askeleet nousivat kolmanteen kerrokseen. Kun Sam Vannin värikylläisistä töistä oli hieman toivuttu, huomio siirtyi kolmannen kerroksen kokoelmanäyttelyyn salissa 24.

Ja mitä siellä olikaan: Vierekkäin, saman oviaukon molemmilla puolilla kaksi Isaac Wacklinin maalaamaa muotokuvaa. Muistelen että ainakin toinen olisi ollut esillä Sinebrychoffin museon Wacklin-näyttelyssä 2008, mutta kyllä ne upeasti sykähdyttivät edelleen. Vasemmalla puolella oli Mrs. Heckfordin muotokuva, josta olenkin jo kirjoittanut. Niin vaaleanvihreä, kevyt ja keimaileva pitseineen ja koristeellisine kehyksineen. Ja oven oikealla puolella tummissa, yksinkertaisen karuissa mustissa puukehyksissä muotokuva vuodelta 1755 tummaan koruttomaan asuun pukeutuneesta Dorothea Maria Löschistä (1730-1799).

Wacklin_Losch

Dorothea, taiteilijan vaimon sisar, oli aviossa Suomessa ja asui perheineen Suomessa Kemiön Söderlångvikin kartanossa Mårten Johaninpoika Thesleffin puolisona. Mårtenin ammatiksi mainitaan Dykeriinspektor. Nyt oli hieman aikaa selvittää, mikä Dorothea oli naisiaan.

Minulle uutta oli Dorothean maine Ruotsin historian ensimmäisenä naispuolisena merikapteenina. Tuon arvon hän sai otettuaan komentoonsa ja pelastettuaan Armida-laivan, jonka upseerit oli tapettu, haavoittuneet tai laivansa hyljänneet, Ruotsinsalmen taistelussa Kotkan edustalla heinäkuun 9. päivä 1790. Dorothea oli laivalla miehensä mukana kun laiva joutui taisteluun. Kuningas Kustaa III palkitsi Dorothean seremoniallisella merikapteenin arvonimellä, mikä oli tuon ajan naisille ennenkuulumatonta.

Muotokuva, joka on maalattu 45 vuotta ennen tuota taistelua, henkii mielenkiintoisella tavalla arvovaltaa, päämäärätietoisuutta ja sotilaallisuutta, vaikka Dorothea oli kuvaa maalattaessa vasta 25-vuotias. Dorothean vanhemmat olivat tukholmalainen kultaseppä Henrik Jakob Losch ja vaimonsa Dorothea Maria Beyms.

Dorothea avioitui 14. lokakuuta 1756 Tukholmassa Mårten Johan Thesleffin kanssa, joka syntyi 1705 ja kuoli 1777. Avioliitto oli Mårtenin kolmas. Perheelle on tiedossa vain yksi lapsi, Kallista Thesleff (s. 1758 Dragsfjärdissä Suomessa ja kuoli Turussa 1783), joka hänkään ei elänyt kovin vanhaksi. Kallista ehti avioitua ennen kuolemaansa 23. joulukuuta 1781 Turussa Johan Tennbergin (1749-1809) kanssa ja pariskunnan poika Johan Adolf Tennberg  syntyi 1783 ja kuoli 1861.

Mårten Johanin isän, majuri Mårten Thesleffin edesottamuksista kerrotaan täällä.

Dorothea kuoli Tukholmassa Serafimen sairaalassa 2. helmikuuta 1799, 69-vuotiaana.

Aiheesta muualla:

Myös Kaisa Kyläkoski on blogannut 2009 samasta henkilöstä:

Ossian Mestertonin sukututkimus sisältää tietoja mm. tästä Thesleff-perheestä.

Ateneumin tiedot teoksesta.

Sukeltaja-lehdessä vuodelta 1997 on juttu Dorotheasta (jutussa puhutaan kyllä virheellisesti Teresiasta) ja muista neuvokkaista naisista merillä s. 16 alkaen.

Gustav Henrik Mellin

Avainsanat

,

Kaisa Kyläkoski kirjoitti kiinnostavassa blogissaan kirjailijasta, josta ei ollut koskaan kuullutkaan. Kyseessä oli Gustav Henrik Mellin, tuttu nimi omasta sukututkimuksestani.

Gustav Henrik oli syntynyt Revonlahdella ja muuttanut Suomen Sodan jälkeen Ruotsiin, missä varhain orvoksi jääneen pojan kasvatuksesta huolehti runoilija-piispa Frans Mikael Franzén.  Aikuistuttuaan Gustav Henrik toimi ensin Tukholmassa Klaran seurakunnan apupappina ja Freja-lehden toimittajana. Myöhemmin hän siirtyi Norra Wramin seurakuntaan.

Gustav Henrik oli myös pikkuserkkunsa oululaisen kirjailijattaren Sara Wacklinin holhooja tämän oleskellessa Tukholmassa. Sara kirjoittaakin Gustav Henrikin elämästä oman aikansa kohukirjassa Satanen muistelmia Pohjanmaalta.

Gustaf Henrik oli tuottoisa kirjailija, jonka jälkeenjääneitä papereita on Tukholman kuninkaallisen kirjaston kokoelmissa. Niitä olisi toivottavasti joskus mahdollisuus päästä tutkimaan.

Perhe:

I  Gustaf Henrik Mellin, Novellikirjailija, pappi, s. 1803 Revonlahti, k. 02.8. 1876 Bjuv Norra Vram, Ruotsi.

Puoliso: Vihitty 22.4. 1844 Tukholma (Henrietta) Sofia Gyllenram, Mellin, s. 18.12. 1810 Tukholma, k. 12.11. 1883 Lund Malmöhus län, Ruotsi. 2

Lapset:
 II  Gustav Alfons Mellin, Luutnantti Ruotsin armeijassa, s. 12.6.1848 Tukholman kaup.srk, k. 24.7. 1917 Jönköping Kristina srk Ruotsi.

Palveli luutnanttina 24. kuninkaallisessa Pohjois-Skoonen jalkaväkirykmentissä Helsingborgissa. Lähde Ruotsin valtionkalenteri 1881.3

1. Puoliso: Vihitty 24.8.1878 Jönköping Kristina Församling Hanna Jetty Amalia Bohle, Mamsell, s. 10.8. 1856, k. 14.10. 1884 Jönköping Kristina, kuolinsyy syöpä. 4

2. Puoliso: Vihitty 25.11.1888 Jönköping Elsa Marie Borg Thorell, Mellin, avioituessaan leski, s. 29.3.1850 Helsingborgin kaup.srk. 5

II     Maria Mellin, Möller, s. Ruotsi?, k. ennen 1883 Ruotsi?

LÄHTEET

1.  http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1043; Hiski Siikajoki kastetut

2.  Svenskt Biografiskt Handlexikon 1906 http://runeberg.org/sbh/b0137.html, Familysearch

3.http://www.pp.htv.fi/lkivinie/sjundby/dat857.htm#2; http://runeberg.org/statskal/1881/0178.html; http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36f-47.htm

4.  http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36f-34.htm

5.  VIGSLAR I KRISTINA FÖRSAMLING: http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36e-15.htm

Hiskias Pöntinen Pietarissa

Avainsanat

,

Miehen suvun juuret vievät Karjalan Kannakselle, ja sieltä lähdettiin 1800-luvulla hanakasti elannon hakuun Pietariin. Asia tuli mieleeni, kun huomasin HS:n kevään kirjalistalla uutuutena Ulla Tillander-Godenhielmin uuden teoksen Fabergén suomalaiset (Tammi 2011)

Olihan siellä Fabergélla miehen kaukaista sukuakin, ainakin Hiskias Pöntinen eli Pendin on jäänyt aikakirjoihin Fabergén työnjohtajana. Hiskias toimitti myös nuoria sukulaismiehiä opintielle oppipojiksi kultasepänverstaaseen. Tiedä vaikka Hiskias seisoskelisi oheisessa kuvassa.

Hiskias (Hesekiel) Maununpoika Pöntinen (s. 1823) lähti maailmalle Ristiinasta Pöntilän Alatalosta jo kymmenen ikäisenä vuonna 1833. Hän oli ensin ajan tavan mukaan kahdeksan vuotta oppipoikana kultaseppä Kiebelillä ja oli 17-vuotiaana valmis kultaseppämestari. Hänestä tuli myöhemmin Gustaf Fabergén kultasepänliikkeen toinen omistaja ja Gustavin kuuluisan pojan Carl Fabergén opettaja. Hiskias muutti nimensä virallisesti Pendiniksi, ja tämä nimi periytyi myös hänen lapsilleen. Hiskias Pendin kuoli Pietarissa vuonna 1882.(Kuolinvuodeksi väitetään milloin 1874, 1881 tai 1882).

Ainakin työpaikka oli komeissa puitteissa:

Lähteet:

Ristiinan historia II (kirj. Hannele Wirilander, 1994)
http://home.hiwaay.net/~christel/newsletters/2009-summer.html

Kuvalähteet: Kuva 1 ja kuva 2.

Konterfeijari Isaac Wacklin

Avainsanat

, ,

Isaac Wacklin, muotokuvamaalari, s. 1721 Oulu, k. 10.9.1758 Tukholma.

Isaac Wacklin (1721–58), suomalaisen rokokootaiteen yksinäinen edustaja ja maamme ensimmäisiä ammattitaiteijoita, ehti maalata vain verrattain lyhyen aikaa. Hänen tuotannostaan tunnetaan uusimman tutkimuksen mukaan ainoastaan 36 teosta, joista 25 maalauksen olinpaikka on pystytty selvittämään. Tunnetuin naismuotokuva on nykyisin Ateneumissa oleva Miss Heckfordin muotokuva.

Isaac, joka oli Oulun postimestari Mikael Wacklinin nuorin poika, aloitti uransa vaatimattomasti. Parikymmenvuotiaana hän opiskeli muotokuvamaalausta Tukholmassa. Yhteys sinne syntyi luontevasti, sillä hänen veljensä Samuel toimi Tukholmassa kotiopettajana ainakin vuonna 1734. Tukholmassa taidetta opetettiin mm. kuninkaanlinnan rakennustöihin osallistuville käsityöläisille ja taiteilijoille tätä varten perustetussa piirustuskoulussa. Taiteilijaksi Tukholmassa oli mahdollista oppia myös ammattikuntalaitoksen piirissä tai työskentelemällä taiteilijan ateljeessa.

Pietarissa Isaac lienee opiskellut vuosien 1737–1741 välillä, ja sieltä hän joutui sodan jaloista pakenemaan päätä pahkaa Lappeenrannan ja Haminan kautta Tukholmaan. Ennen Pietarin aikaa hän asui jonkin aikaa Haminassa ja harjoitti siellä konterfeijarin eli muotokuvamaalarin ammattia. Hän oli opiskellut Pietarissa lakka- ja tapettimaalausta, kultausta sekä muotokuvamaalausta; tämä käy ilmi hakemuksesta Tukholman hallioikeudelle 1742. Tuolloin hän sai Tukholman hallioikeudelta luvan toimia sekä muotokuvamaalarina että harjoittaa tapettimaalausta ja lakkausta. Näillä avuilla hän ei kuitenkaan vielä 1700-luvun Suomessa kyennyt elättämään perhettään. Wacklin viettikin suurimman osan elämästään Ruotsissa, missä muotokuvatilauksilla oli suurempi kysyntä ja taiteella valveutuneempi asiakaskunta.

Vuosien 1743 ja 1749 väliltä on taiteilijan oleskelusta ja työnteosta vain vähän todisteita. Hän on saattanut viettää joitakin vuosia jälleen Pietarissa. Vuodesta 1749 hän oli Tanskassa opiskelemassa maalaamista, aina vuoteen 1754 saakka, jolloin hän palasi Tukholmaan.

Seuraavan vuoden kesällä Isaac Wacklin solmi avioliiton vain 16-vuotiaan Magdalena Henricsdotter Loschin (s. 1739 Tukholma) kanssa. Magdalenan isä oli tukholmalainen kultaseppämestari Henric Jacob Losch. Vihkiminen tapahtui morsiamen isän kotona Hornsgatanin varrella ja todistajina olivat morsiamen isä ja sulhasen veli Zacharias Wacklin. Magdalenan sisar Dorothea Maria Losch asui perheineen Suomessa Kemiön Söderlångvikin kartanossa Mårten Johaninpoika Thesleffin puolisona. Isaac maalasi nuoresta puolisostaan muotokuvan samana vuonna.

Vielä samana vuonna Isaac matkusti Ouluun ja Laihialle, jolla matkalla hän myös maalasi muotokuvia veljistään ja näiden perheistä. Nämä muotokuvat olivat vuonna 2008 esillä Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä Nuori tuntematon.

Vuonna 1757, 21. lokakuuta, syntyi Magdalenalle ja Isaacille heidän ainoa lapsensa, poika Isaac Edward. Lapsen syntymän jälkeinen vuosi lienee perheelle ollut erikoisen vaikea, sillä muotokuvatilauksia oli vain vähän ja itse maalari oli pitkiä aikoja sairaana. Tuona vuonna hän kuitenkin maalasi poikansa muotokuvan, tuon ajan tyyliin aikuismaisena ja hienosti puettuna.

Isaac Wacklin kuoli 10. syyskuuta 1757 Tukholman Klaran seurakunnassa, jossa hän asui faktori Peter Brahelinin vuokralaisena.  Hautauspaikasta ei ole säilynyt tietoa. Leski ja lapsi jäivät vaikeaan tilanteeseen, sillä perunkirjan mukaan pesän velkojen jälkeen ei siitä jäänyt mitään jaettavaa. Myöhemmin leski Magdalena Losch sai kuitenkin tädiltään melkoisen perinnön, jonka turvin hän pystyi turvaamaan poikansa tulevaisuuden. Hän ei enää avioitunut uudelleen.

Kuninkaallinen kamaripalvelija Isak Edvard Wacklin

Pieni Isak Edvard Jäi orvoksi yksivuotiaana isänsä kuollessa. Hänen äitinsä onnistui kuitenkin turvaamaan pojan tulevaisuuden ja poika toimi mm. tanssinopettajana Tukholmassa. Myöhemmin hänestä tuli Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n hovissa toinen kamaripalvelijana.

Isak Edvard avioitui kolme kertaa. Ensimmäinen liitto solmittiin joulukuussa 1780 Eleonora Elisabet Westbergin kanssa, Tukholmassa. Parilla oli seitsemän lasta, joista vain kaksi varttui aikuisikään. Ensimmäinen, Fredrika Gustava, syntyi vuonna 1773. Hänestä tuli majurinrouva Celsing, joka jäätyään leskeksi 37-vuotiaana, hoiti sen jälkeen maatilojaan tarmokkaasti; hänen kerrotaan olleen esikuvana Ekebyn majurinrouvan hahmolle Selma Lagerlöfin Gösta Berlingin tarussa.

Seuraava tytär Magdalena Eleonora syntyi 1781 ja kuoli 10-vuotiaana. Isaac syntyi 1783 ja kuoli 1795 12-vuotiaana.  Carl Gustaf syntyi 1786 ja kuoli 7 kk vanhana. Johan Ulric Eduard syntyi 1788 ja kuoli 1792 3,5-vuotiaana. Hedvig Elisabeth syntyi 1791 ja kuoli 4 kk myöhemmin. Vuonna 1790 syntynyt Carl Fredric varttui aikuiseksi, ja oleskeli isänsä kuoleman aikaan velipuolensa kanssa ulkomailla 1820.

Isac Edvardin ensimmäinen vaimo kuoli huhtikuussa 1795, kun nuorin lapsista vasta nelivuotias. Perhe täydentyi kuitenkin pian, sillä Isac Edward avioitui uudelleen noin puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Uusi puoliso oli leskirouva Debora Blondell, os. Wear ja häitä juhlittiin 8. lokakuuta 1795.

Perheeseen syntyi kaksi poikaa lisää: Edvard Wilhelm, tasan vuoden kuluttua häistä 8.10.1796 ja Wilhelm Edvard Knut 20.4.1798.

Kolmannen kerran Isaac Edward avioitui Maria Kristina Skotten kanssa.  Taiteilijan poika kuoli lähes yhtä yksin kuin isänsä, hänen luonaan 8. marraskuuta 1820 olivat puolison lisäksi nuorin poika Vilhelm Edvard. Nuorin pojista toimi Tukholmassa maustekauppiaana. Hän avioitui 1781 neito Christine Catharina Savinin kanssa. Vilhelm Edward Wacklin kuoli 57-vuotiaana maustekauppiaana 29.1.1856 tulehdukseen ja hänet on haudattu Johanneksen seurakunnnan hautausmaalle Tukholmassa.

Lähteet:

Kilpinen Tuulikki, Kuurne Jouni, Reijonen Henni, et al. (2008). Nuori tuntematon – Isaac Wacklin. Teoksessa Krakelyyri. Konservointilaitoksen projekteja 2005–2008. Valtion Taidemuseo.

Luukko Armas. Osterbottens borgerskap under 1600-talet.

Oulun taidemuseo (2005). Isaac Wacklin pinxit. Näyttelyjulkaisu.

Ateneum, www.fng.fi/

ADOnline-tietokannat Tukholman eri seurakunnista.

Digitaliserade svenska dagstidningar. Hakuja osoitteessa http://magasin.kb.se:8080/searchinterface/search_newspaper.jsp