• Aluksi
  • Landin/Svanberg sukua
  • Wacklin-sukua

Sukuhistoriaa sieltä ja täältä

~ Sukuaiheisia tarinoita ja turinoita

Sukuhistoriaa sieltä ja täältä

Category Archives: Merielämää

Merikapteeri Dorothea Maria Lösch

21 tiistai Tam 2014

Posted by Ritva Rajander-Juusti in Kulttuuri, Merielämää, Ruotsi

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

merillä, Ruotsi, Wacklin

Viimeviikkoisella käynnillä Ateneumin taidemuseossa askeleet nousivat kolmanteen kerrokseen. Kun Sam Vannin värikylläisistä töistä oli hieman toivuttu, huomio siirtyi kolmannen kerroksen kokoelmanäyttelyyn salissa 24.

Ja mitä siellä olikaan: Vierekkäin, saman oviaukon molemmilla puolilla kaksi Isaac Wacklinin maalaamaa muotokuvaa. Muistelen että ainakin toinen olisi ollut esillä Sinebrychoffin museon Wacklin-näyttelyssä 2008, mutta kyllä ne upeasti sykähdyttivät edelleen. Vasemmalla puolella oli Mrs. Heckfordin muotokuva, josta olenkin jo kirjoittanut. Niin vaaleanvihreä, kevyt ja keimaileva pitseineen ja koristeellisine kehyksineen. Ja oven oikealla puolella tummissa, yksinkertaisen karuissa mustissa puukehyksissä muotokuva vuodelta 1755 tummaan koruttomaan asuun pukeutuneesta Dorothea Maria Löschistä (1730-1799).

Wacklin_Losch

Dorothea, taiteilijan vaimon sisar, oli aviossa Suomessa ja asui perheineen Suomessa Kemiön Söderlångvikin kartanossa Mårten Johaninpoika Thesleffin puolisona. Mårtenin ammatiksi mainitaan Dykeriinspektor. Nyt oli hieman aikaa selvittää, mikä Dorothea oli naisiaan.

Minulle uutta oli Dorothean maine Ruotsin historian ensimmäisenä naispuolisena merikapteenina. Tuon arvon hän sai otettuaan komentoonsa ja pelastettuaan Armida-laivan, jonka upseerit oli tapettu, haavoittuneet tai laivansa hyljänneet, Ruotsinsalmen taistelussa Kotkan edustalla heinäkuun 9. päivä 1790. Dorothea oli laivalla miehensä mukana kun laiva joutui taisteluun. Kuningas Kustaa III palkitsi Dorothean seremoniallisella merikapteenin arvonimellä, mikä oli tuon ajan naisille ennenkuulumatonta.

Muotokuva, joka on maalattu 45 vuotta ennen tuota taistelua, henkii mielenkiintoisella tavalla arvovaltaa, päämäärätietoisuutta ja sotilaallisuutta, vaikka Dorothea oli kuvaa maalattaessa vasta 25-vuotias. Dorothean vanhemmat olivat tukholmalainen kultaseppä Henrik Jakob Losch ja vaimonsa Dorothea Maria Beyms.

Dorothea avioitui 14. lokakuuta 1756 Tukholmassa Mårten Johan Thesleffin kanssa, joka syntyi 1705 ja kuoli 1777. Avioliitto oli Mårtenin kolmas. Perheelle on tiedossa vain yksi lapsi, Kallista Thesleff (s. 1758 Dragsfjärdissä Suomessa ja kuoli Turussa 1783), joka hänkään ei elänyt kovin vanhaksi. Kallista ehti avioitua ennen kuolemaansa 23. joulukuuta 1781 Turussa Johan Tennbergin (1749-1809) kanssa ja pariskunnan poika Johan Adolf Tennberg  syntyi 1783 ja kuoli 1861.

Mårten Johanin isän, majuri Mårten Thesleffin edesottamuksista kerrotaan täällä.

Dorothea kuoli Tukholmassa Serafimen sairaalassa 2. helmikuuta 1799, 69-vuotiaana.

Aiheesta muualla:

Myös Kaisa Kyläkoski on blogannut 2009 samasta henkilöstä:

Ossian Mestertonin sukututkimus sisältää tietoja mm. tästä Thesleff-perheestä.

Ateneumin tiedot teoksesta.

Sukeltaja-lehdessä vuodelta 1997 on juttu Dorotheasta (jutussa puhutaan kyllä virheellisesti Teresiasta) ja muista neuvokkaista naisista merillä s. 16 alkaen.

Perämies August Mellin New Orleansissa

26 sunnuntai Jou 2010

Posted by Ritva Rajander-Juusti in Merielämää, Oulu, Ristijärvi

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Mellin, merillä, USA

Pastori S. ILMONEN kirjoittaa teoksessa Amerikan suomalaisten historiaa (1919) seuraavaa:

”New Orleansissa asui 1860-luvulla pariin sataan nouseva joukko suomalaisia, ollen suurin suomalaisasutus etelässä. Tämä asutus sai alkunsa Itämaisen sodan aikana 1854, jolloin ainakin yksi Suomen kauppalaiva myytiin tässä satamassa ja merimiehet muuttivat amerikkalaisiin laivoihin, osan jäädessä pysyvästi asumaan kaupunkiin. Myöskin muutamia varsinaisia siirtolaisia ja Suomen tyttäriäkin kerääntyi sinne. Parhaillaan näyttää suomalainen asutus olleen 1870-luvulla. — Sitten seurasi sitä tuho. Keltakuume ja kolera raivosi hirvittävällä voimalla New Orleansissa ja muutamassa viikossa haudattiin kolmekymmentä suomalaista kaupungin kalmistoon. Henkiin jääneet suomalaiset, niinkuin paljo muitakin pohjoismaalaisia, pakenivat mikä minnekin, viileämpiin seutuihin. Jälelle jäi vaan harvoja, jotka omistivat kaupunkitaloja, eivätkä sen vuoksi saattaneet niin helposti paikkakuntaa jättää. Näistä voimme merkitä seuraavat: […]

August Mellin, Paltamon rovastin poika, oli perämiehenä siinä suomalaisessa laivassa, joka Krimin sodan aikana myytiin amerikkalaiselle yhtiölle. Muutettuaan laivaa, palveli hän monia vuosia Mexico-lahden rantamilla purjehtivissa laivoissa. Myöhemmin osti hän talon New Orleansista, sekä työskenteli laivain purkaus- ja lastauspaikoilla, ollen työnjohtajana y.m. Vaikka hän oli varsin hyvissä varoissa ja omisti monta kaupunkitaloa, ei hän tullut koskaan käyneeksi Suomessa. Avioliitossa oli hän toiskielisen kanssa, josta avioista on tytär elossa. Kansallisuudestaan kokonaan vieraantuneena kuoli Mellin v. 1905, ollen lähemmäs kahdeksankymmenen vuoden ikäinen.”

Tämä August, jonka vaiheista meren takana ei juuri ylläolevaa enemmän tiedetä, oli alkujaan Ristijärveltä. Augustin vanhemmat olivat kappalainen Jonas Mellin ja hänen vaimonsa Catharina Margereta, os. Svanberg. Lapsuus kului Ristijärven kappalaisen pappilassa 12-lapsisen perheen keskivaiheilla syntyneenä. Ristijärvellä August lienee saanut kotonaan perusopetusta. Hänen äitinsä kuoli 1835, samoihin aikoihin kun  August siirtyy Ouluun kouluun  ja sieltä merille.

Kapteeni Johan Gustaf Svendelin palkkaa 11.9.1837 brigiin nimeltä Ilia (Ilias) 15-vuotiaan Aug. Mellinin. Palkkaa ei hänelle ole maksettu. Matka päättyy 30.6.1838, kestettyään 9 kk 12 pv. August lienee osoittanut merimieshenkeä, sillä sama kapteeni palkkaa hänet 9.7.1838 eli reilun viikon kuluttua uudelleen samalle laivalle, vaikka edelleenkään ei palkkaa näytä maksetun, tittelillä prentice.  Laiva palaa takaisin Ouluun vasta vuonna 1840 kestettyään 24 kk 10 päivää. Åbo Underrättelser-lehden merenkulku-uutisten mukaan Ilia näyttää noina vuosina purjehtineen mm. Duncerqueen, Liverpooliin, Italiaan ym. Euroopan ja Pohjanmeren kohteisiin.

Augustin meriuraan tulee parin vuoden tauko, ja oletettavasti hän oli tämän ajan 1840–42 Oulun merimieskoulussa. Oulun merikoulun perämieslinjalle sisäänpääsyyn tarvittiin käytännön merikokemusta kaksi vuotta.

Oulun merikoulu oli Oulussa vuosina 1863–1910 toiminut merenkulkualan oppilaitos. Merikoulussa oli kolme opintolinjaa: merikapteenin, perämiehen ja Itämeren kapteenin opintolinjat. Opetusta annettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Oppiaineina olivat mm. englanti, venäjä, navigointi sekä matematiikka, kapteeninlinjalla lisäksi anatomia sekä lääkärintaidot.

Merikoulusta ehti sen toiminta-aikana valmistua kaikkiaan 200 merikapteenia, 95 perämiestä, 23 kauppalaivuria, 12 itämerenkipparia sekä 16 aliperämiestä. Merikoulun toiminta jatkui tavallisena merimieskouluna vuoteen 1921 saakka, jolloin toiminta lopetettiin.

Oppilaitoksen toiminta alkoi Pokkitörmällä nykyisen Oulun Lyseon lukion voimistelusalin paikalla sijainneessa rakennuksessa. Merikoulun näkyvin muisto on Oulun Linnansaaressa sijaitseva, Oulun linnan raunioille vuonna 1875 rakennettu tähtitorni, joka toimii nykyisin kahvilana.

August toimi konstaapelina Svendelinin laivalla, joka palasi Ouluun 20 kuukauden ja 17 päivän matkalta kesäkuun 27. päivänä 1843. Konstaapeli oli laivojen arvoasteikossa miehistön ja päällystön väliin sijoittuva henkilö. Samalla laivalla oli mukana jungmannina Augustin vuotta nuorempi veli Adolf.

Kapteeni vaihtuu

August ilmestyy kapteeni Anders Mathlinin palvelukseen loppukeväällä 1844, jolloin on palattu 1,5 kk matkalta. Tuolloin August mainitaan aliperämiehenä, kun laiva palaa Ouluun 12. kesäkuuta 1844.  August Mellin löytyy uudestaan aliperämiehenä kapteeni Anders Mathlinin oululaiselta laivalta kuunari Karl (Carl).  Matkan pituutta ei merkitty, mutta August on maksanut vuokraa 10 ruplaa ja vuokramaksua 17 1/3 kopeekkaa. Matkalta on palattu 8. elokuuta 1844.  Nämä lyhyet matkat saattoivat suuntautua esimerkiksi Tukholmaan ja lehtiuutisen 26.08.1851   Åbo Tidningar no 65 mukaan laiva kuljetti puutavaraa. Näiden matkojen jälkeen Melliniä ei löydy Carl-laivalta.

August näyttääkin ottaneen pestin kapteeni Johan Isaac Brännholmin Aeolus-laivaan, joka palasi 12 kk matkaltaan Ouluun 25. elokuuta 1845. August oli konstaapelina tällä pitkällä matkalla, ja nyt jo selvästi isommalla laivalla.  Tältä matkalta tiedetään laivan liikennöineen mm. Hullin ja Haminan välillä. Aelous on Brännholmin aikana purjehtinut mm. Hollannissa ja Ranskan rannikolla.

Seuraavalla matkalla saman kapteenin alaisuudessa August oli ylennyt jo perämieheksi. Paluu oli 21. heinäkuuta 1846. Kapteenin ja osan miehistön matka oli kestänyt 10 kk 14 päivää, mutta Augustilla 5 kk ja osalla 4 kk 27 päivää. Miehistöä oli siis täydennetty matkalla.

Vuosien 1848–56 päästökatselmusluettelossa Aoluz palaa liki 22 kk matkalta kapteeni Bränholmin ohjauksessa, mutta Augustimme ei ole mukana.  Loppukirjastakaan häntä ei löydy, joten saattaa olla jonkin muun suomalaisen merimieshuoneen kirjoilla.

Krimin sodan 1854–56 aikana suomalaiset alukset vielä purjehtivat Venäjän lipun alla ja heidät pakotettiin usein maihin, koska heidän aluksensa myytiin, etteivät ne joutuisi ranskalaisten tai englantilaisten käsiin, tai laivoja myös otettiin kiinni ja upotettiin USA:n vesillä. Krimin sotaa käytiin vuosina 1854–1856. Itämeren alueella käytyjä taisteluja nimitetään Oolannin sodaksi. Vaihe oli paha takaisku Oulun kaupungin kehittymiselle, kaupalle ja meriliikenteelle. Englantilaiset polttivat sen yhteydessä 1854 kolmisenkymmentä laivaa, sataman ja tervahovin, ja aiheuttivat lisäksi muuta vahinkoa. Kaupungin turvaksi saatu ruotuväki saapui paikalle liian myöhään. Myös ulkomailla purjehtineet laivat menetettiin sodan melskeissä.

Jossain käänteessä siis Augustin laiva myytiin ja hän jäi maihin. Mitkä suomalaiset laivat myytiin USA:ssa? Millä laivoilla August palveli Karibialla? Millainen perhe hänellä oli New Orleansissa? Onko hänellä jälkeläisiä? Nämä jäljet ovat vielä toistaiseksi hämärän peitossa, ja kaikki mahdolliset lisätiedot otetaan kiinnostuksella vastaan.



Lähteet:

http://www.genealogia.fi/hakem/merimiehet/luettelo020js.htmhttp://ia700100.us.archive.org/10/items/amersuomalaisten00llmorich/amersuomalaisten00llmorich.pdf
http://www.genealogia.fi/emi/art/article187e.htm
Ristijärvi, Rippikirja, 1832-1839 IK174 Kuva 4.
OMA Oulun merimieshuoneen ottokatselmuskirja 1834-40 ja päästökatselmuskirjat 1832-39, 1840-47 ja 1848-56.

Aiheita

Esineet Helsinki Hengenmiehiä Kainuu kultasepät Kulttuuri Kuopio käsityöläiset Merielämää Oulu Pietari Ristijärvi Ruotsi Tukholma Uncategorized Viena

Sukututkimusblogeja

  • Juhan suku-uutiset
  • Sukututkijan loppuvuosi
  • Vertimus
  • Westerlund

Arkistot

  • lokakuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • marraskuu 2017
  • tammikuu 2015
  • tammikuu 2014
  • helmikuu 2013
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010

  • Seuraa Seurataan
    • Sukuhistoriaa sieltä ja täältä
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Sukuhistoriaa sieltä ja täältä
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...