Oululainen satulaseppäsuku Landinit

Aikaisemmin täällä blogissa kirjoitin Carl Svanbergistä, oululaisesta plokintekijästä ja sorvarista, joka oli esi-isäni. Hänen juurensa vievät Neder-Kalixiin ja samassa suvussa oli paljon muutakin kädentaitojen osaamista. Eräs suvun haara toimi monessa polvessa satulaseppinä. 

Satulaseppiä työssään. Koulun opetustaulu 1890-1910. Lähde Tukholman kaupunginmuseo.

Kaikki alkaa Neder-Kalixin Landetista, jossa veneentekijä Jakob Zacharianssonilla, joka ajoittain esiintyy myös asuinpaikkansa mukaisella sukunimellä Landberg, oli kahdesta avioliitostaan ainakin 5 lasta. Jakob oli syntynyt vuonna 1724 ja hänellä oli ensimmäisen vaimonsa Karin Nilsdotter Svanbergin (s. 1731 Ytterbyn 5, Neder-Kalix) kanssa ainakin 2 lasta, edellämainittu Carl, joka otti äitinsä sukunimen ja päätyi Ouluun, sekä tytär Catharina, joka kuoli jo 11-vuotiaana. Toisen vaimon  Helena Olofsdotterin s. 1735 kanssa Jacob sai vielä 3 lasta, Sara Helena s. 1775, Anna Catharina s. 1777 ja Jacob s. 1780, jotka kaikki käyttivät sukunimeä Landin.

Ensiksi pari sanaa Anna Catharinasta. Hän meni vartuttuaan emännöitsijäksi (hushållerskaksi) asuinpaikkaansa lähellä olevaan luutnantinpuustelliin, jossa piti majaa luutnantti Nils Henrik Eneskiöld (s. 1773 Uumajassa). Eneskiöld eteni armeijassa ja muutti ensin Luulajaan ja sieltä Lövångeriin. Mukana muutti myös Anna Catharina. Pari vihittiin vasta 1812, kun Anna Catharina oli jo 35-vuotias. Avioliitto jäi lapsettomaksi ja päättyi miehen kuolemaan 1823. Anna Catharina avioitui uudelleen sotaneuvos G. E. Pettersonin kanssa 1825, mutta Pettersson kuoli vain 5 vuoden kuluttua. Anna Catharina jäi leskenä Lövångeriin, jossa hän kuoli 90-vuotiaana maaliskuussa 1867. [1]

Sitten niihin satulaseppiin.  Ensimmäisenä suuntasi Ouluun Jacob Jacobsson Landin, nuorin veneentekijän lapsista Neder-Kalixista. Hän muutti Ouluun 1793, jossa avioitui 1806 ja muutti samana vuonna Raaheen.  Hän oli ensin satulasepänkisälli Oulussa ja myöhemmin satulaseppä Raahessa. Jacobilla oli vaimonsa Sophia Lassenin kanssa vain yksi tytär, Caisa Helena Landin s. 24.2.1807 Raahessa. Satulaseppä Jacob Landin kuoli pian tyttären syntymän jälkeen 1808 Raahessa. Leski ja tytär muuttivat Ruotsiin Rutvikiin Alaluulajaan (Neder Luleå), jossa äiti avioituu uudestaan. [2]

Sara Helena Landin sai Neder-Kalixissa parikymppisenä 1797 aviottoman pojan, joka sai nimekseen Nils Gustaf Landin. Poika asui isoäitinsä luona, kunnes sukunsa vanavedessä muutti Ouluun 1813. Siellä hän opiskeli satulasepän ammatin, jossa toimi Oulussa ja myöhemmin pitäjänsatulaseppänä Temmeksellä ja Limingassa. Hänen vaimonsa Liisa Valkonen oli Muhokselta ja pariskunta sai viisi lasta. Kaksi pojista jatkoi satulasepän ammatissa, nimittäin Adolf Landin s. 1819 Temmeksellä, muutti myöhemmin Tyrnävälle ja Liminkaan, sekä Nils Gustaf s. 1826 Temmeksellä, joka muutti Liminkaan. Myös Adolfin poika Adolf s. 1843 oli satulaseppä. [3]

Miten Nils Gustaf vanhempi ja hänen poikansa sitten päätyivät satulasepiksi? Selitys piilee mitä luultavimmin Nils Gustaf vanhemman äidissä Sara Helenassa, joka muutti 1799 Ouluun ja pari vuotta myöhemmin avioitui satulaseppä Mikael Villgrenin kanssa.  Kun Sara Helenan avioton poika oli isoäidin hoivissa varttunut riittävän isoksi, sai satulaseppä Villgren hänestä luotettavan kisällin ja ammatilleen jatkajan.  Sara Helena ja Mikael Villgrenin avioliitosta syntyi 5 lasta. Vanhimmasta pojasta Mikael Villgren nuoremmasta s. 1801 ja k. 1874 tuli niin ikään satulaseppä, myöhemmin ammattikuntansa vanhin, oltermanni ja satulaseppämestari, joka toimi Oulussa. Mikael nuorempi näyttää olleen kiivasluonteinen mies, sillä hän kävi käräjillä mm. tappeluista, juopottelusta ja rettelöinnistä. Hänen lapsensa eivät enää jatkaneet satulasepän ammatissa. Hänen tyttärestään Inasta (Regina, s. 1849, aviossa Liljeqvist) tuli myöhemmin valokuvaaja, joka kuoli vasta 1950, yli 100-vuotiaana. [4]

Veneentekijä Jacob Zachariassonin lapsille periytyi käsillä tekemisen taito ja perinteinen käsityöammatti. Landineissa oli satulaseppiä aina 1700-luvun viime vuosista alkaen 1800-luvun loppupuolelle saakka. Sara Helena ja Mikael Landinin perheessä satulaseppiä oli ainakin neljässä polvessa peräkkäin.

LÄHTEET

[1] http://www.johannordlandersallskapet.se/oknytt/2010_1-2.pdf

Nederkalix kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010131/A I/3 a (1805-1816), bildid: C0034861_00237, sida 224 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034861_00237

Bengt-Göran Nilsson s-postitse 13.11.2017. 

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Eneskjöld_nr_585

[2] Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan ja Raahen seurakunnan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta

Jacob Landinin perukirjoitus: Raahen raastuvanoikeuden arkisto – Ec1:1 Perukirjat 1808-1810, jakso 192, sivu 183: Johan Landin, satulansepänkisälli; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5379359793&aineistoId=1787496300 / Viitattu 28.1.2023

Nederluleå kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010132/A I/7a (1821-1831), bildid: C0034919_00325, sida 305 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034919_00325

Sukututkija Tobias Sandqvistin tiedonanto 29.1.2023: Sveriges dödbok 1830-2020

[3] Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta

Temmeksen, Tyrnävän ja Limingan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta

[4] Nederkalix kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010131/A I/3 a (1805-1816), bildid: C0034861_00247, sida 234 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034861_00247

Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta.

Käden taitoja monessa polvessa

Viime aikojen sukututkimus on pyörinyt Pohjois-Pohjanmaalla ja Norrbottenissa Nederkalixin alueella.  Muuttoliike Norrbottenista oli ilmeisen vilkasta ainakin Tornion seudulle ja Oulun alueelle. Minäkin jäljitin sieltä tullutta esi-isääni Carl Jacobsson Svanbergiä s. 1770 ja samalla tulin kirjanneeksi sukua laajemminkin.

Sukutaulua Landineista ja Svanbergeistä täällä.

Sukunimien vaihtelu aiheuttaa usein sukututkijalle päänvaivaa, niin tässäkin. Oulussa, jonne  Carl muutti 1788, hän esiintyy systemaattisesti sukunimellä Svanberg. Ruotsin puolen kirjoista käy ilmi, että nimi Svanberg tulee hänelle hänen äitinsä suvusta. Carlin isän Jacob Zachriassonin ensimmäinen vaimo oli Karin Nilsdotter, jonka perhe käytti sukunimiä Svanberg, paitsi yksi hänen veljensä oli Ytterberg (suku oli Ytterbyn kylästä). Jacob esiintyy useimmiten ilman sukunimeä, mutta paikoitellen nimellä Landberg. Kun puoliso Jacob avioituu uudelleen Karinin kuoltua, toisen avion lapset käyttävätkin sukunimeä sitten Landin (ilmeisesti asuinpaikkansa Landetin mukaan)?

Carlin lisäksi myös hänen sisaruspuoliaan tuli Ouluun. Perheelle tunnusomaista olivat käsityöläisammatit. Isä Jacob oli pitäjän veneentekijä (socknebåtmakare), Carl itse oli sorvari ja teki laivaköysistöön tarvittavia plokeja eli pylpyröitä, hänen sisarpuolensa avioitui satulasepän kanssa ja tästä eteenpäin tässä perheessä oli satulaseppiä ainakin neljässä polvessa peräkkäin.  Carlin omista jälkipolvista löytyy mm. sorvareita, pläkkimaakareita ja köydenpunojia, kaikki lähes kokonaan kadonneita ammatteja nykyisin.

Kuvassa satulasepän työvälineitä 1700-luvun loppupuolelta. Denis Diderot 1763. Lähde.

Monta arvoitusta silti jäi tutkittavaksi tulevaisuuteen. Mistä tuli Nederkalixiin Carlin isä veneentekijä Jacob Zachriasson s. 1724, joka käytti myös sukunimeä Landberg (ilmeisesti asuinpaikkansa Landetin mukaan)? Ja mistä oli kotoisin Carlin vaimo Helena Hällström s. 1770, joka oli ensin hushollerskana ja sitten vaimona plokintekijä, sorvari Carl Svanbergillä Oulussa? Tutkimus jatkuu.

 

 

Esineitä ennen meitä: Merkkausliina 1700-luvulta

Merkkausliina, jonka on tehnyt Eva Christina Wacklin 1763. Suomen Kansallismuseo / Finna. 

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu tämä ajan kuluttama merkkausliina, jonka on 1763 kirjaillut Eva Christina Wacklin. Liinan päivämäärä 8.8. tarkoittaa, että  melko tarkkaan 248 vuotta sitten Eva Christina lopetteli liinan työlästä ja symbolirikasta koristelua. Kuvioista löytyy mm. tiedustelijoita palaamassa rypäletertun kanssa, heraldinen kotka ja leijona, hirvi, papukaija, elämänpuu, kaksikorvainen maljakko kukkineen, kehräävä apina, kukkakorit, kruunuja, lintuja, kalkki, tuntilasi, tikapuut jne. Lisäksi liinaan on kirjottu nimikirjaimia, joista on tunnistettu mm. ECH (Eva Christina Hollender, äiti), ympärillä  MW (Mikael Wacklin, isä), IW (Isak s. 1755), MW (Mikael s. 1753), IMW (Josefa Maria s. 1760) alla MH (Magdalena (?) Hollender, äidin sisko) ja CU (Catharina Ullen, sedän vaimo).

Merkkausliina oli tuon ajan tyttöjen käsityötaidon näyte, johon kirjailtiin numeroiden ja kirjainten ohella erilaisia kuvioita sekä nimikirjaimia ristipistoilla. Merkkausliinojen aiheet olivat usein peräisin suvun vanhoista merkkausliinoista, mutta uusiakin malleja suunniteltiin.

Eva Christina oli Oulun ensimmäisen postimestari Mikael W:n  pojan tytär. Kauppiaan ja laivanvarustajan Mikael Mikaelinpoika Wacklinin tytär oli liinaa tehdessään vasta 12-vuotias.  Vuonna 1771 hän avioitui Gustav Johan von Essenin (s. 1735 Heinolassa) kanssa. Gustav oli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni. Parille syntyi vuosina 1772-1796 yhteensä 10 lasta Siikajoella, Kokkolassa ja Pedersöressä.

Eva Christina kuoli 1830 Oravaisissa, jossa myös hänen miehensä oli kuollut 7 vuotta aikaisemmin.

Perhe:
Taulu 1
I  Eva Christina Mikaelintytär Wacklin, von Essen
s. 30.8. 1751 Oulu, k. 16.1. 1830 Oravainen.
(*1).
Puoliso: Vihitty 26.11. 1771 Oulu
Gustav Johan von Essen
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni 1779, s. 8.11. 1735 Heinola, k. 1.2. 1823 Oravainen.

Lapset
Georg Fredrik von Essen *28.8.1772  k.19.11.1773 Revonlahti
Eva Sofia von Essen *8.4.1774 Siikajoki k.25.1.1849 Oravainen Naimaton
Josefa Maria von Essen *26.3.1776 Siikajoki k.6.4.1776 Revonlahti
Gustaf Johan von Essen *15.5.1777 Siikajoki k.26.8.1829 Oravainen
Otto Mauritz von Essen *18.3.1780 Kokkolan msrk k.16.3.1848 Oravainen, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin henkikomppanian luutnantti
Christina Charlotta von Essen *23.9.1782 Kokkolan msrk
Carl Vilhelm von Essen *11.5.1785 Kokkolan msrk (Lähti merelle  1798 ja katosi)
Ulrika Magdalena von Essen *23.5.1787 Pedersöre
Gustava Elisabet von Essen *4.5.1792 Pedersöre
Lovisa Eleonora von Essen *23.10.1796 Pietarsaari k.31.5.1836 Ylivieska

Lähde: http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/suvut/vonEssen.htm

http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/jambeck/historiaa.htm

Postimestari Wacklinin varhaiset vaiheet

Kesämökin kuistille ilmestyi laatikollinen vanhoja sukututkimuslehtiä setäni varastosta, kiitos siitä! Lehtien sisällysluetteloita hellepäivänä selaillessani osui haaviin kaksi pientä artikkelia, jotka johtivat oululaisen postimestari Mikael Wacklinin jäljille.

Aikaisemmin yleiseksi muodostunut käsitys on ollut, että postimestari olisi lähtöisin Pielaveden Vakkolan talosta. Ilja Kokkonen valaisi kuitenkin uudempaa näkökantaa asiaan SukuForumissa 2007 . Hänen mukaansa Pielaveden historiaa tutkineet eivät ole löytäneet mitään Vakkolan taloa. Pielavedeltä tunnetaan kuitenkin aivan 1700-luvun alusta lukkari nimeltä Mikael Waickenius, joka sitten 1700-luvun alkuvuosina katoaa Pielaveden kirjoista. Hän kirjoittaa:

”Jo Pielaveden ja Keiteleen historian I osassa on arveltu, että tämä Mikael olisi pielavetisen Rytkösten suvun poikia. Uudessa Rytkösten sukukirjassa (Rytkösiä sukupolvesta toiseen 2006) tämä Mikael on sukututkija Arvo Korpelaan nojautuen katsottu varakkaan pielavetisen isännän ja kuudennusmiehen Juho Matinpoika Rytkösen n. vuonna 1675 syntyneeksi Mikko-pojaksi. Nimi Wacklin/Waickenius olisi hankittu Oulussa eikä liittyisi mitenkään aikaisempaan nimeen tai talonnimeen”.

Olen yrittänyt selvittää postimestarin perheen alkutaipaleita ennenkin, sillä hänen tyttärensä Elisabetin (esiäitini) syntymäaikaa en vielä ole onnistunut löytämään. Sedän tuoma lehtinippu vei taas pari askelta lähemmäksi arvoituksen ratkaisua, sillä niistä selvisi missä postimestarin perhe oleskeli 1700-luvun alkuvuosina.

Tässä siis hahmotelmaa postimestarin perheen alkutaipaleesta:

1694

Mikko Rytkönen Pielavedeltä muutti Ouluun  ja työskenteli siellä mahdollisesti kauppa-alalla.

1703-1706

Toimi Pielavedellä  lukkarina. Sara Wacklinin kirjan ”Satanen muistelmaa Pohjanmaalta” mukaan Mikael palasi Oulusta joksikin aikaa takaisin Pielavedelle lukkariksi. Pielavedeltä tunnetaankin aivan 1700-luvun alusta lukkari nimeltä Mikael Waickenius, joka sitten 1700-luvun alkuvuosina katoaa Pielaveden kirjoista.

Avioitui ennen vuotta 1703 Helena Zachariaantytär Paldanian (s. 1682 Iisalmessa) kanssa. Ensimmäinen lapsi  Zachris syntyy 1703 ja seuraava Johan 1705 Pielavedellä.

Noin 1706-1707

Perhe muutti Ouluun.  Lapsia syntyy lisää:  Samuel 1710 Oulu,  Elisabet (vuosi tuntematon, todennäk. ennen 1707)

1712 Mikael Wacklin mainitaan  kinkerikirjassa vaimonsa, tämän Samuel-veljen, Anna-siskon ja rengin kanssa asuvaksi Oulussa.

1714 – 1719

Suuri Pohjan sota siirtyi Suomen alueelle vuoden 1709 aikana. Venäläiset miehittivät Oulun 27.11.1714 ja Tornion seuraavan vuoden helmikuussa. Väki siirtyi sotatoimien edellä pakolaisiksi Ruotsiin joko meren yli tai Pohjanlahden ympäri  Länsipohjaan.  Oulun seudulla taisteltiin vielä 1719 ja 1720.Suomalaisia isonvihan pakolaisia on ollut Ruotsissa melkoisia määriä, arviot vaihtelevat välillä 10 000 – 20.000. Länsipohjassa heitä arvellaan olleen noin 8.000.Rauha tehtiin syksyllä 1721 ja asukkaat alkoivat palata kotikaupunkiinsa.

Sukulehtien artikkeleista kävi ilmi, että postimestari perheineen  (monen muun oululaisen tavoin) oli vihollista karussa Ruotsissa. Tätä hypoteesia olin ennenkin tuloksetta tutkaillut, mutta ajatuksella, että pakotie olisi vienyt Tukholmaan saakka.

Niin ei kuitenkaan ollut, vaan Mikael Wacklin mainitaan vaimoineen 1715 Råneån (noin 100 km Torniosta länteen) kinkerikuulutuskirjassa. Perhettä ei mainita pakolaisten joukossa enää 1716. Matka lienee jatkunut hieman etelämmäksi, sillä:

4.11.1717 kastettiin Piteån maaseurakunnassa Mikael Wacklinin ja Helena Paldaniuksen poika Mikael. Kummina tuttuja oululaisnimiä: Arfvolander, Estlander, Bonsdorff sekä äidin sisko Anna Paldania.

Grapen mukaan Wacklin sai postimestarin valtakirjan Ouluun  14.10.1717, mutta muutti Ouluun vasta 1719.

Nuorimmat lapset ovat syntyneet Oulussa, taidemaalari  Isak 1721,  Helena 1722 ja Anna 1724.

Tuo postimestari oli muutenkin vekkuli tyyppi, vaikutti kolmen poikansa kanssa tuon ajan yltiöpietistisessä liikkeessä, mutta sai toisaalta maaherralta nuhteita siitä, että hoiteli virkatehtäviään ”sumussa ja humussa”….. Siksipä hän ansaitsee vielä toisen postauksen lähiaikoina.

Mikael Mikaelinpojasta maalattu muotokuva vuodelta 1755. Tekijä veli Isak. Mikael Mikaelinpoika oli oululainen kauppias ja laivanvarustaja.

Perhe:

Taulu 1
I  Mikael Wacklin (alkujaan Rytkönen)
Postimestari, s. 1678 Pielavesi, k. 21.4. 1737 Oulu.

Puoliso: Vihitty noin 1700- 1703
Helena (Elsa) Zachariaantytär Paldanius, Wacklin
s. 1682 Iisalmi, k. 13.5. 1759 Oulu.
Vanhemmat: Zacharias Samuelsson Paldanius, Pitäjänkirjuri Iisalmella alk. 1678, s. 1645, k. 1690 Kuopio? ja Helena Isakintytär Sinius, Paldanius, s. 1655.

Lapset:
Zacharias Mikaelinpoika Wacklin, s. 1703 Pielavesi, k. 4.5.1772 Oulu
Johan Mikaelinpoika Wacklin, s. 1705 Pielavesi, k. 1.10.1766
Samuel Mikaelinpoika Wacklin, s. 1710 Oulu, k. 19.11.1780 Laihia
Elisabet Mikaelintytär Wacklin, Mellin, Collin, s. ?? k. 11.1754 Oulu
Michael Mikaelinpoika Wacklin, s. 11.1717 Piteå, k. 13.9.1763 Oulu
Isak (Isaac) Mikaelinpoika Wacklin, s. 1721 Oulu, k. 10.9.1758 Tukholma
Helena Mikaelintytär Wacklin, s. 29.8. 1722 Oulu, k. 1723 Oulu
Anna Mikaelintytär Wacklin, s. 23.1. 1724 Oulu, k. 29.3.1782 Oulu

Lähteet:

Mäkitalo Juhani: Ison vihan pakolaisia Pohjanmaalta ja Torniosta Ruotsiin sekä Tervolaan. Oulun sukututkija 1994:1, s. 13-15.

Nyholm Leo: Sursillin suku. Tillägg och rättelser. Genos1995:2, s. 71-81.

Uusia pakolaisluetteloita isonvihan ajoilta, Fil.lis. Voitto Ahonen, Vantaa, Genos 59(1988), s. 5-17.

AD Online: Piteå landsförsamling Födelse- och dopbok 1714-1756, alkuper. sivu 15 ja Råneå Husförförslängd 1993-1719, alkuper. sivu 155.

Bergholm, Kari. Sinius. Genos 25(1954), s. 106-118.

Oulu Tuomiokirkkoseurakunta kinkerikirja, 1712-1712 IK135-136 I Aa:1 Kuva 44

Pekka Rossin sukututkimus http://www.rossi.se

Grape: Postkontor och Postmästare

Luukko, Armas: Österbottens borgerskap under 1600-talet

Gustav Henrik Mellin

Gustaf Henrik Mellin. Kuvan lähde Wikipedia.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti kiinnostavassa blogissaan kirjailijasta, josta ei ollut koskaan kuullutkaan. Kyseessä oli Gustav Henrik Mellin, tuttu nimi omasta sukututkimuksestani.

Gustav Henrik oli syntynyt Revonlahdella ja muuttanut Suomen Sodan jälkeen Ruotsiin, missä varhain orvoksi jääneen pojan kasvatuksesta huolehti runoilija-piispa Frans Mikael Franzén.  Aikuistuttuaan Gustav Henrik toimi ensin Tukholmassa Klaran seurakunnan apupappina ja Freja-lehden toimittajana. Myöhemmin hän siirtyi Norra Wramin seurakuntaan.

Gustav Henrik oli myös pikkuserkkunsa oululaisen kirjailijattaren Sara Wacklinin holhooja tämän oleskellessa Tukholmassa. Sara kirjoittaakin Gustav Henrikin elämästä oman aikansa kohukirjassa Satanen muistelmia Pohjanmaalta.

Gustaf Henrik oli tuottoisa kirjailija, jonka jälkeenjääneitä papereita on Tukholman kuninkaallisen kirjaston kokoelmissa. Niitä olisi toivottavasti joskus mahdollisuus päästä tutkimaan.

Perhe:

I  Gustaf Henrik Mellin, Novellikirjailija, pappi, s. 1803 Revonlahti, k. 02.8. 1876 Bjuv Norra Vram, Ruotsi.

Puoliso: Vihitty 22.4. 1844 Tukholma (Henrietta) Sofia Gyllenram, Mellin, s. 18.12. 1810 Tukholma, k. 12.11. 1883 Lund Malmöhus län, Ruotsi. ²

Lapset:
 II  Gustav Alfons Mellin, Luutnantti Ruotsin armeijassa, s. 12.6.1848 Tukholman kaup.srk, k. 24.7. 1917 Jönköping Kristina srk Ruotsi.

Palveli luutnanttina 24. kuninkaallisessa Pohjois-Skoonen jalkaväkirykmentissä Helsingborgissa. Lähde Ruotsin valtionkalenteri 1881.³

1. Puoliso: Vihitty 24.8.1878 Jönköping Kristina Församling Hanna Jetty Amalia Bohle, Mamsell, s. 10.8. 1856, k. 14.10. 1884 Jönköping Kristina, kuolinsyy syöpä. ⁴

2. Puoliso: Vihitty 25.11.1888 Jönköping Elsa Marie Borg Thorell, Mellin, avioituessaan leski, s. 29.3.1850 Helsingborgin kaup.srk. ⁵

II     Maria Mellin, Möller, s. Ruotsi?, k. ennen 1883 Ruotsi?

LÄHTEET

1.  http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1043; Hiski Siikajoki kastetut

2.  Svenskt Biografiskt Handlexikon 1906 http://runeberg.org/sbh/b0137.html, Familysearch

3.http://www.pp.htv.fi/lkivinie/sjundby/dat857.htm#2; http://runeberg.org/statskal/1881/0178.html; http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36f-47.htm

4.  http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36f-34.htm

5.  VIGSLAR I KRISTINA FÖRSAMLING: http://www.jbgf.se/bocker/kristina/36e-15.htm