Aikaisemmin täällä blogissa kirjoitin Carl Svanbergistä, oululaisesta plokintekijästä ja sorvarista, joka oli esi-isäni. Hänen juurensa vievät Neder-Kalixiin ja samassa suvussa oli paljon muutakin kädentaitojen osaamista. Eräs suvun haara toimi monessa polvessa satulaseppinä.

Kaikki alkaa Neder-Kalixin Landetista, jossa veneentekijä Jakob Zacharianssonilla, joka ajoittain esiintyy myös asuinpaikkansa mukaisella sukunimellä Landberg, oli kahdesta avioliitostaan ainakin 5 lasta. Jakob oli syntynyt vuonna 1724 ja hänellä oli ensimmäisen vaimonsa Karin Nilsdotter Svanbergin (s. 1731 Ytterbyn 5, Neder-Kalix) kanssa ainakin 2 lasta, edellämainittu Carl, joka otti äitinsä sukunimen ja päätyi Ouluun, sekä tytär Catharina, joka kuoli jo 11-vuotiaana. Toisen vaimon Helena Olofsdotterin s. 1735 kanssa Jacob sai vielä 3 lasta, Sara Helena s. 1775, Anna Catharina s. 1777 ja Jacob s. 1780, jotka kaikki käyttivät sukunimeä Landin.
Ensiksi pari sanaa Anna Catharinasta. Hän meni vartuttuaan emännöitsijäksi (hushållerskaksi) asuinpaikkaansa lähellä olevaan luutnantinpuustelliin, jossa piti majaa luutnantti Nils Henrik Eneskiöld (s. 1773 Uumajassa). Eneskiöld eteni armeijassa ja muutti ensin Luulajaan ja sieltä Lövångeriin. Mukana muutti myös Anna Catharina. Pari vihittiin vasta 1812, kun Anna Catharina oli jo 35-vuotias. Avioliitto jäi lapsettomaksi ja päättyi miehen kuolemaan 1823. Anna Catharina avioitui uudelleen sotaneuvos G. E. Pettersonin kanssa 1825, mutta Pettersson kuoli vain 5 vuoden kuluttua. Anna Catharina jäi leskenä Lövångeriin, jossa hän kuoli 90-vuotiaana maaliskuussa 1867. [1]
Sitten niihin satulaseppiin. Ensimmäisenä suuntasi Ouluun Jacob Jacobsson Landin, nuorin veneentekijän lapsista Neder-Kalixista. Hän muutti Ouluun 1793, jossa avioitui 1806 ja muutti samana vuonna Raaheen. Hän oli ensin satulasepänkisälli Oulussa ja myöhemmin satulaseppä Raahessa. Jacobilla oli vaimonsa Sophia Lassenin kanssa vain yksi tytär, Caisa Helena Landin s. 24.2.1807 Raahessa. Satulaseppä Jacob Landin kuoli pian tyttären syntymän jälkeen 1808 Raahessa. Leski ja tytär muuttivat Ruotsiin Rutvikiin Alaluulajaan (Neder Luleå), jossa äiti avioituu uudestaan. [2]
Sara Helena Landin sai Neder-Kalixissa parikymppisenä 1797 aviottoman pojan, joka sai nimekseen Nils Gustaf Landin. Poika asui isoäitinsä luona, kunnes sukunsa vanavedessä muutti Ouluun 1813. Siellä hän opiskeli satulasepän ammatin, jossa toimi Oulussa ja myöhemmin pitäjänsatulaseppänä Temmeksellä ja Limingassa. Hänen vaimonsa Liisa Valkonen oli Muhokselta ja pariskunta sai viisi lasta. Kaksi pojista jatkoi satulasepän ammatissa, nimittäin Adolf Landin s. 1819 Temmeksellä, muutti myöhemmin Tyrnävälle ja Liminkaan, sekä Nils Gustaf s. 1826 Temmeksellä, joka muutti Liminkaan. Myös Adolfin poika Adolf s. 1843 oli satulaseppä. [3]
Miten Nils Gustaf vanhempi ja hänen poikansa sitten päätyivät satulasepiksi? Selitys piilee mitä luultavimmin Nils Gustaf vanhemman äidissä Sara Helenassa, joka muutti 1799 Ouluun ja pari vuotta myöhemmin avioitui satulaseppä Mikael Villgrenin kanssa. Kun Sara Helenan avioton poika oli isoäidin hoivissa varttunut riittävän isoksi, sai satulaseppä Villgren hänestä luotettavan kisällin ja ammatilleen jatkajan. Sara Helena ja Mikael Villgrenin avioliitosta syntyi 5 lasta. Vanhimmasta pojasta Mikael Villgren nuoremmasta s. 1801 ja k. 1874 tuli niin ikään satulaseppä, myöhemmin ammattikuntansa vanhin, oltermanni ja satulaseppämestari, joka toimi Oulussa. Mikael nuorempi näyttää olleen kiivasluonteinen mies, sillä hän kävi käräjillä mm. tappeluista, juopottelusta ja rettelöinnistä. Hänen lapsensa eivät enää jatkaneet satulasepän ammatissa. Hänen tyttärestään Inasta (Regina, s. 1849, aviossa Liljeqvist) tuli myöhemmin valokuvaaja, joka kuoli vasta 1950, yli 100-vuotiaana. [4]
Veneentekijä Jacob Zachariassonin lapsille periytyi käsillä tekemisen taito ja perinteinen käsityöammatti. Landineissa oli satulaseppiä aina 1700-luvun viime vuosista alkaen 1800-luvun loppupuolelle saakka. Sara Helena ja Mikael Landinin perheessä satulaseppiä oli ainakin neljässä polvessa peräkkäin.
LÄHTEET
[1] http://www.johannordlandersallskapet.se/oknytt/2010_1-2.pdf
Nederkalix kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010131/A I/3 a (1805-1816), bildid: C0034861_00237, sida 224 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034861_00237
Bengt-Göran Nilsson s-postitse 13.11.2017.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Eneskjöld_nr_585
[2] Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan ja Raahen seurakunnan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta
Jacob Landinin perukirjoitus: Raahen raastuvanoikeuden arkisto – Ec1:1 Perukirjat 1808-1810, jakso 192, sivu 183: Johan Landin, satulansepänkisälli; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5379359793&aineistoId=1787496300 / Viitattu 28.1.2023
Nederluleå kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010132/A I/7a (1821-1831), bildid: C0034919_00325, sida 305 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034919_00325
Sukututkija Tobias Sandqvistin tiedonanto 29.1.2023: Sveriges dödbok 1830-2020
[3] Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta
Temmeksen, Tyrnävän ja Limingan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta
[4] Nederkalix kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010131/A I/3 a (1805-1816), bildid: C0034861_00247, sida 234 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034861_00247
Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat, kastetut, vihityt ja haudatut eri vuosilta.